Saan ma riunasen rahoa, Puolentoista polttinaista; Ostan ylpiät yliset, Aivan ankarat alaiset, Ostan uuet ummiskengät, Silkkiset sukan sitehet. Sitte kuulun kukkasena, Hopiaisena heläjän, Menen herran heinämaalle, Heinämaalle mansikaksi, Tahi kirkkohon kukaksi. Kaikki rahvas katsomahan, Ihmiset imehtimähän, Nuoret miehet mieltymähän, Sulhaset suatsemahan, Minun allin armautta, Ja korian kukkautta, Soreutta sorsalinnun; Siitä naivat Narvan herrat, Vievät Wiipurin isännät, Suurihin salitupihin, Kaunihisin kammarihin.
87. Nouse lempi liehumahan.
Kukapa täss' on Hiien koottu Kenpä Lemmon lentokeihäs, Joka lempeni lähetti, Pani kuulun kunniani, Tikan tiehen, tien ohe'en, Maan alle, maon pesähän, Tikan tietoliukkusehen, Kären käyntiloukkosehen!
Vielä mä lempeni herätän, Nostan kuulun kunniani, Tikan tiestä, tien ohesta, Maan alta, maon pesästä, Tikan tietoliukkusesta, Kären käyntiloukkosesta; Nostan lempeni levosta, Kunnian kulonki alta.
Nouse lempi liehumahan, Kunnia kukostamahan! Kule kuu, palate päivä, Pala nuorten miesten mieli! Syän syttyös tulehen, Povi polttohon kovahan, Vatsa valkian väkehen, Mieli melki heltehesen; Jott' ei oisi öissä maata, Eikä päivällä levätä!
Paloi tuli, paloi taula, Pala nuorten miesten mieli!— Paras mulle, ei pahinta, Paras pappien seasta, Killin kirkkorahvahasta, Sorein sotaväestä, Verevin vesien päältä!
88. Paistaa päivä muuallaki.
Mitä neiti tuosta huolin, Kuta kukkanen valitan, Jos ei naia naapurihin, Oteta omille maille!— Paistavi Jumalan päivä Muuallenki maalimassa, Ei isosen ikkunalle, Ei veikon veräjän suulle. Menen neiti muille maille, Toukka toisille vesille, Savohon sananalainen, Vihattava Wiipurihin; Sitte naivat Narvan herrat, Vievät Wiipurin isännät, Liikuttavat linnan herrat, Keltyn saksat saattelevat. Kevyt on Keltyssä eleä, Kevyt syöä Keltyn leipä— Kesäss' ei tehä kekoa, Talvess' ei tapeta riihtä; Leipä linnasta tulevi, Särvin kaikki kaupungista; Syömättä siat lihovat, Kaunis karja katsomatta. En tuolta kotihin tulle, Käy en näille kartanoille, Ennenkun verassa vierin, Sametissa saan kotihin, Oma poika ohjillani, Saamani satulan päällä. Kun ma tyttönä tulisin, Kassapäänä kalkettaisin, Viel' ois viiellä vihoa, Kuuellaki kulkun täysi, Kysymistä kymmenellä, Sa'alla sanelemista.
89. Läkkän musta muille maille.
Mustaksi mua sanovat, Tervaskannoksi tekevät, Pahaksi panettelevat, Kekäleeksi kelläjävät: Moni on mustempi sanoja, Pahempi panettelija— On kyllin kekälehiä, Tiellä tervaskantojaki.