Na'i vanha nuoren neien, Otti vanhan nuori neito. Kävi vanha kankahalle, Toi karahkan kankahalta, Alkoi nuorta peipotella. Nuori hyppi ja rukoili: "Voi mun kultakutriseni, Sinisilmä sirkkuseni, Minun armas ainoseni, Kukankarva kaunoseni!"
215. Vanhan eukon valitus.
Kuulin ennen eukon vanhan, Valittavan vanhan eukon, Pojastansa noin puhuvan, Lapsestansa laulelevan: "Niin minäi äiti raukka, Kun on muutki äiti raukat, Tuuvin lapsesta tukia, Vanhan päiväni varoa, Pyssykäistä pyörittelin, Jousikäistä jouvuttelin. Ei tullut emon tukia, Ei varoa vanhan päivän Tulipa tuska kantajalle, Vahvistui emolle vaiva, Tuli tukkani repijä, Kasvoi kallon kolkuttaja."
"Toivoin miestä lapsestani, Urosta ukon pojasta; Eipä miestä tullutkana, Urosta utaununna— Tuli tuppelo sukuni, Epatto emän-alani; Tuli tuhmin kansahani, Laiskin lapsi joukkiohon; Tuli villi viinanjuoja, Raivo ostaja oluen."
"Josp' on söisi siivollansa, Joisi taitavan tavalla; Vaan on syöpi syrjillänsä, Juopi juomarin tavalla."
216. Mitäpä kylä kyselet.
Kylä kyllinki sanovi, Miero mieltä jatkoavi, Ihmiset imehtelevi, Ajan kaiken kalkuttavi, Sonnassa minun elävän, Kakaroissa kasvavani.
Vaan mitä kylä kyselet, Kuta miero kuikuttelet, Näistä pienistä pihoista, Kapehista karjateistä?— Suokohon sula Jumala,
Antakohon armoluoja, Tätä sontaista pihoa, Kakaraista kaivotietä; Kyllin sontoa pihalle, Kakaroita kaivotielle, Kyllin sonnan säätäjätä, Kakaran karistajata, Näillä pienillä pihoilla, Kapehilla karjateillä!
Suokohon sula Jumala, Antakohon armoluoja, Oluessa tuopit olla, Maljat maiossa märätä; Jotta saisi saamatonki, Ottaisi olematonki; Jott' oisi antoa kylälle, Kyllin itsellä eleä!