Elä nurmella nukita, Pieksä pellon pientarella; Kuuluisi kumu kylälle, Tora toisehen talohon, Metsähän iso meteli, Naisen itku naapurihin. Eläkä silmille sipase, Elä korvia kos'eta; Kuppi kulmalle tulisi, Sinimarja silmän päälle; Kylän kyntäjät näkisi, Kylän paimenet panisi, Kylän haukkuisi harakat, Kysyisi kyläiset naiset: "Onko tuo soassa ollut, Talununna tappeluissa, Vai onko suen repimä, Tahi karhun kaapasema— Vai susiko sulhosesi, Karhu sulla kaunosesi?"
135. Ansioa myöten palkka.
(Kaason puoli.) Sulhokainen nuorukainen, Miehen kanta kaunokainen! Kun neittä hyvin pitelet, Niin hyväksi tunnetahan. Kun tulet apen kotihin, Ainoan anopin luoksi; Itseäsi syötetähän, Syötetähän, juotetahan, Heposesi riisutahan, Tallihin talutetahan, Syötetähän, juotetahan, Kauravakka kannetahan.
Kun neittä pahoin pitelet, Niin pahaksi tunnetahan. Kun tulet apen kotihin, Ainoan anopin luoksi; Itseäsi ruoskitahan Omallasi ruoskallasi, Heposesi hirtetähän Kokkahan, kujan lakehen, Omillasi ohjillasi, Omilla ohjasvarsillasi.
136. Mitä itket neito?
(Morsiamelle tuttaviltansa.) Mitä itket meiän neito?— Itketkö sie leivätyyttä, Leivätyyttä, lehmätyyttä, Vaiko sulhosi soreutta, Vai emosi armautta? Siskoseni, ainoseni, Kanavarsi kaunoseni! Et sie itke leivätyyttä, Leivätyyttä, lehmätyyttä, Etkä sulhosi soreutta, Et emosi armautta; Itket kasvon kauneutta, Sekä hiusten hienoutta, Kun ne piennä peitetähän, Katetahan kasvavana; Piennä oot vihille viety, Lassa pantu lakki päähän.
137. Lähet jälen jäämättömäksi.
(Morsiamelle tuttaviltansa.) Niinkös luulit neito nuori, Niinkö tiesit, jotta luulit, Tiesit kerran lähteväsi, Et aina käkeäväsi?— Jo nyt on liittosi likellä, Lässä ompi lähtöaika. Lähet tästä, kun lähetki, Tästä kullasta koista, Ison saamasta salista, Emon kaunon kartanosta, Veikon kestikellarista, Siskon tanssisiltasilta, Sykysyisen yön sylihin, Kevähisen kierän päälle; Ettei jälki jäällä tunnu, Kierällä kepiä kenkä, Jalan isku iljangolla, Hangella hamosen helma; Ettei äiti ääntä kuule, Iso ei itkua tajua, Kujerrust' ei kuule sisko, Oma veikko vieretystä; Kuulevat kyläiset naiset, Ja kyllin kylän kasakat.
Voi sinua neito rukka, Kuinka taiat, kuinka raahit, Kuinka kuitenki eroat?— Emosesi vanhan heität Läävähän läkähtymähän, Kujahan kukistumahan, Kaatumahan kaivotielle; Isosesi vanhan heität Saunahan savun sekahan, Kuiva vasta kainalohon.
138. Lähet kukka kulkemahan.