Jälkisananen.
Työni päätteeksi sopinee mainita, että olen parhaan taitoni jälkeen jo vuosikauden ja runsaamminki näitä edellisiä kasviopin sanoja puolet aikojani miettinyt ja työssäni seurannut Haynen, Bischoffin, Hartmanin ja varsinkin Arrhenius'en kasvien tutkioille hyvin tuttuja sama-aineisia laitoksia muilla kielillä. Missä minullen ei ole onnistunut oikein somia ja sopivia suomenkielisiä sanoja saada, siinä jälkeisilleni onnistukoon paremmin. Olkoonki miten tahansa, toki toivon tällä työllä näyttäneeni suomenkielen yltävän ja taipuvan tämmöisiinkin yrityksiin, Ruotsalaiset vanhan tapansa mukaan arvelkoot sen varoista ja sopivaisuudesta, mitä milloinki tahtovat. Eipähän ole ollut pakko semmoisia muukalaisia sanoja, kun esimerkiksi androgynus, cellula, dicotyledo, concavus, cryptogamus, ovalis, phyllodium, pistilla, stipula y.m. sillä tavoin suomenkieleen sekoittaa, kun Ruotsalaiset niistä — epäilemättä kyllä suureksi hyödyksi ja kielensä kunniaksi — ovat saaneet sanansa androgynsk, cellul, dikotyledon, konkav, kryptogam, oval, phyllodium, pistill, stipel, jotka arvattavasti ynnä monen muun kumppalinsa kanssa ovat Ruotsin kansan hyvin helpot ymmärtää ja muistossa pitää. Eikä myös ole tarvinnut, niinkuin ruotsinkielessä usein tapahtuu, 3:lla, 4:llä tahi useammalla sanalla sanoa, mitä latinan tahi kreikan kielessä sanotaan yhdellä.
Yhdyssanain edellisistä puolista vastaavat eri kielissä toisillensa:
suom. yksi- kaksi- kolmi- neli- viisi- kuusi- seitsen- latin. uni- bi- tri- quadri- quinque- sex- septem- kreik. mono- di- tri- tetra- penta- hexa- hepta- ruots. en- två- tre- fyr- fem- sex- sju-.
Semmoisten sanain jälkimäinen puoli nimittää itsen asian eli aineen ja edellinen puoli vaan sanoo, jos niitä on yksi eli useampi. Enimmät sanat sitä laatua, joiden alkuna on yksi-, uni-, mono-, en-, tavataan siis myöskin aluilla kaksi-, bi-, di-, två- j.n.e. Se on sitä varten muistutettava, että jos semmoisia yhdyssanoja ei aina löydettäisi yhdellä, niitä silloin taidetaan jolla kulla toisella alulla etsiä.
Tarkoitukseni on ollut saada vaan ne sanat suomennetuksi, joita tavallisesti käytetään ilmisiittiöisten kasvien muodon selittämiseksi, taikka niiden toinen toisestaan erottamiseksi; niillä, jotka erittäin kuuluvat salasiittiöisiin kasveihin taikka kasvielon eli sisällisen laadun ja luonnon esittämiseksi, en ole tahtonut tätä työtäni laajentaa.
Se joka lähtee virheitä ja puuttuvaisuuksia urkkimaan, löytää niitä kyllinki tässä kokeessani, mutta olkoonpa niitä miten hyvänsä, tavattakoon siinä jos paljonki sopimattomia sanoja ja muuta moittimista, niin kuitenki, kaikitenki
Ladun laitoin, latvat taitoin,
Oksat karsein, tien osotin,
Somemmille suorijoille,
Tarkemmille taitajille,
Nuorisossa nousevassa,
Polvessa ylenevessä.
Helsingistä 1 joulukuuta 1858.