lisäterä (paracorolla, bikrona), melkein terän muotoinen
kukkalisäke, joka taitaa olla joko yhdislehtinen (corona
gamophylla) tahi erilehtinen (c. eleutherophylla l. polyphylla).
Itsekutakin erinäistä lehteä sanotaan lisälehdeksi (parapetalum,
bikronblad).
lisälehtinen (petala coronata, försedd med bikrona l. bikronblad) on
erilehtinen terä pienillä suomumaisilla lehtikalvoilla terälehtien
juuressa kukan sisällä.
kupurasulkuinen (faux fornicibus clausa, pipöppningen tillsluten af
knölar) on yhdislehtisen terän nielu, kun siinä on paksumpia
kuperia kyhmyjä eli kupuroita (fornices, hvälfda knölar), ja
nystysulkuinen (faux fornicibus subulatis clausa), kun kyhmyt
ovat oramaisia.
sulettu (faux clausa, sluten) ja avoin (f. pervia l. nuda) osottavat
yhteisesti nielussa jotain sulkua olevan tahi ei olevan.
valhehede (parastemon, falsk ståndare), heteen kaltainen lisäke.
mesinystyrä (glandula nectarifera, honingsglandel).
mesihuokonen (porus nectariferus, honingspor).
mesikolo (fovea nectarifera, honingsgrop), joka on milloin paljas,
milloin suomukatteinen (fovea squama tecta, täckt med ett
fjäll).
mesijuova (plica l. stria nectarifera, honingsfåll), pitkin terää
tahi kupulehteä.
mesikannus (calcar nectariferum, honingssporre), kun joku kukkaosa
on venynyt pitkämäiseksi onneksi mesipiteeksi.

Kasvien väreistä.

Valkea (albus, hvit). valkeanhohtava (candidus, glänsande hvit). lumivalkea (niveus, snöhvit). luuvalkea (eburneus, elfenbenshvit), kiiltävä ja valkea kuin elefantin luu, vähän kellahtava. maidonkarvainen (lacteus, mjölkhvit), hiukan sinehtävä. hopeankarvainen (argenteus, silfverhvit), kiiltävä ja vähän sinettävä. vaalea l. vaalakka (albidus l. albicans, hvitaktig), vaalean hallava, vähän harmaahtava. harmaa (cinereus, grå), tuhkankarvainen. mustanharmaa (griseus, mörkgrå). vaaleanharmaa l. vesiharmaa (canus l. incanus, ljusgrå), tavallisesti hienokarvaisista pinnoista. vehreänhallava (glaucus, grågrön), harmaanvehreä. jäänkarvainen l. lyjynkarvainen (plumbeus, blygrå). hiirenkarvainen (murinus, gråbrun), ruskealle vivahtava. likaharmaa (sordidus, smutsgrå), vaalahtava. musta (niger, svart), sysimusta. nokimusta (ater, kolsvart l. sammetssvart), kuin sametti. mustankiuhtava (coracinus, korpsvart), mustanviherä kuin korpin sulka. pikimusta (piceus, becksvart), ruskealle vivahtava. palomusta (sphacelatus, svartbränd), ikäänkuin poltettu. tumpura (brunneus, mörkbrun). ruskea (badius l. castaneus, kastaniebrun). mustanruskea (spadiceus, glänsande brun), kiiltävä. ruskeanmuseva (fuscus, mellanbrun), mustalle ja harmaalle vivahtava. rusettava (cinnamomeus, kanelbrun), punottava kuin kanelin kuori. ruosteenkarvainen (ferrugineus, rostbrun). maksankarvainen (hepaticus, lefverbrun), keltaiselle ja vehreälle vivahtava. mustanrusappa (fuligineus l. fuliginosus, fotbrun), kuin noenkarsta. likaruskea (luridus, smutsbrun), kellertävä. punainen (ruber, röd), mansikan karvainen. ehtapunainen l. turkinpunainen (coccineus, puniceus l. phoeniceus, skarlakansröd l. högröd). ruusunpunainen (roseus, rosenröd), helakan punainen. veripunainen l. veriruskea (sanguineus, blodröd), tummempi edellistä. lihankarvainen (carneus, köttröd). vaaleanpunainen (incarnatus, blekröd). tiilenkarvainen (lateritius, tegelröd). ruskeanpunainen (miniatus, mönjeröd), vähän keltaiselle vivahtava ehtapunainen. tulipunainen (flammeus, eldröd), vielä kellahtavampi, kun edellinen. punakellervä (cinnamomeus, kanelbrun, cinnoberröd), kuin kanelin kuori. ruskea (rufus, rödbrun). tummanpunainen l. purpurainen (purpureus, purpurröd), sinelle vivahtava. mustanpunainen (atropurpureus, dunkelt purpurröd). keltainen (luteus, gul). kullankarvainen (aureus, guldgul), heleän keltainen. tummankeltainen (citrinus, citrongul). vahankarvainen (cerinus, vaxgul). rikinkarvainen (sulphureus, svafvelgul), kuin tulikivi viheränpuuhuva. vaaleankeltainen (flavus, ljusgul), voilakka, voinkarvainen. olenkarvainen (stramineus, halmgul), vähän vaaleampi edellistä. kellervä (fulvus, mörkt guldgul), punaiselle vivahtava. ruskeankeltainen (ochraceus, brungul). ruskeanhallava (helvolus, grått brungul). punakellervä (aurantiacus, pomeransgul l. orangegul). keltapunainen (vitellinus, rödgul), kuin munan ruskuainen. tummanruskea (croceus, saffransgul), kuin saframi. kulonkarvainen (lividus, gulblå), vivahtava keltaiselle, harmaalle ja sinelle. likakeltainen (ochroleucus, blekt smutsgul), vaalahtava. vehreä (viridis, grön). ruohonpäinen (prasinus, gräsgrön). vehreänsinervä l. siniviherä (aeruginosus, blågrön). sapenkarvainen (olivaceus, olivgrön), viherä ja kellertävä. mustanviherä (atrovirens, svartgrön). sininen l. keskisininen (caerulaeus, blå, mellanblå). mustansininen (cyaneus, mörkblå). vaaleansininen (azureus, himmelsblå), taivaan sininen. sinipunerva l. punasinervä (violaceus, violett). sinikiuhtava (lilacinus, ljust violett), vaaleampi edellistä. sinihallava (caesius, blågrå), hauvinkarvainen. kahdenkarvainen (discolor, tvåfärgad), joka ei ole yhdenvärinen molemmilta puolilta. yhdenvärinen (concolor, likafärgad l. enfärgad), kummaltaki puolelta yhdenkarvainen eli samanvärinen. paikullinen l. kirjava (variegatus, fläckig l. brokig), erivärisillä paikuilla, pilkuilla eli tähneillä. muuttovärinen (versicolor, ombytande färg), joka oikeastansa kasvaessa muuttaa värinsä. lähtövärinen (decolorans, mistande sin färg), josta alkuperäinen väri aikaa myöten lähtee. värivanteinen (zonatus, ringformigt tecknad), kun on vaaleampia tahi tummempia erivärisiä vanteita tahi vannepuoliskoita ympäri jonkun osan. sumea l. raukea (opacus, matt färgad). loistava l. kiiltävä (lucidus l. nitidus, glänsande). kiuhtava l. läikkivä (micans, skiftande). läpihohtava l. kuultava (pellucidus l. diaphanus, färgad och genomskinlig), kun värilliset osat ovat läpikuultavia. lasinvärinen (hyalinus, saknande allt färgämne l. hvitaktigt genomskinlig).

Mausta ja hajusta.

Haiseva l. pahahajuinen (foetidus, illa luktande).
hajahtava, imanne l. maikava (fragrans, starkt välluktande).
hapahka, kilappa l. kilpeä (subacidus l. acidulus, syrlig).
hapan l. muikea (acidus, sur).
huumaava, myrkeä l. tympäisevä (narcoticus, narkotisk, döfvande
l. rusgifvande, vanl. giftig).
hyvähajuinen (suaveolens, välluktande).
hyvämakuinen, makea (dulcis, söt).
imelä l. rievä (subdulcis l. dulciculus, sötaktig).
iskuinen l. tahmea (viscidus, klibbig).
karkea l. karmea (acerbus, kärf).
karvas, katkera l. kitkerä (amarus, bäsk).
kimpura l. vinkerä (adstringens l. stypticus, sammandragande).
kirmakka, kirpeä, tuikea l. äikeä (acris, bitter l. skarp).
kirpaiseva, kirveltävä, polttava l. vihava (urens, brännande).
kisumainen (hircinus, frän, luktande bock).
kynsilaukan hajuinen l. -makuinen (alliaceus, lökartad till
lukt l. smak).
lemaava, löyhkävä l. väkevähajuinen (graveolens, starkt, mindre
behagligt luktande).
luteenhajuinen (cimicinus, vägglusluktande).
läätevä, tylkeä l. tympeä (nauseosus, äcklig l. vämjelig).
mauton, tuima l. äitelä (insipidus, fadd l. smaklös).
maikea k. naukea (mitis, mild).
pahamakuinen (ingrati saporis, illa smakande).
ruusuhajuinen (rosaceus, luktande af törnrosor).
ryytimäinen, ryytihajuinen, ryytimakuinen (aromaticus,
aromatisk l. kryddaktig, -lik).
suolainen (salsus, saltaktig).
vetinen (aquosus, vattenaktig).

Samoin kuin edellisissä sanoissa on hajua ja makua kynsilaukkaan, luteisiin, ruusuun j.n.e. verrattu, verrataan niitä välistä muihinki tuttuihin aineisiin, aneksiin, kamferttiin, kaneliin, minttuun, myskiin, pihkaan j.n.e.

Kasvipaikoista.

Tunturit (alpes, fjäll), joiden kukkuloilta lumi ei koskaan sula. tunturialusta, tunturiliepeet (regio subsylvatica, skogsregionen), metsäinen piirikunta tunturien juurilla, joissa alempana kasvaa petäjiä, ylempänä koivuja. tunturilaide (r. subalpina, subalpina regionen), vähitellen kohoava tunturin sivu, jossa parhaasta päästä kasvaa pensaita, vaivaiskoivuja, sammalia j.n.e. tunturiselkä l. -selkämä l. -laki (r. alpina, fjällregionen), puut ja pensaat katoavat, maa kovenee. Tässä piirissä tavataan enin tunturikasveja. vilupiiri (r. frigida, köldregionen), kivinen, kallioinen ja rotkoinen tunturin niska vähän ylempänä edellistä piiriä, harvinaisilla kasveilla. lumipiiri (r. nivalis, snöregionen), ikuisten lumien laiteet. vuoret l. vaarat (montes, bergshöjder). maanselät, selänteet, harjut, särkät (juga saxosa et arenosa, landtåsar). mäet, töykämät (colles, mindre bergshöjder). kalliot (rupes, rupestria, klippor). vierikot, kalliovierut, jyrkylät (praerupta, branter). mäkirinteet, ahteet (declivia, bergsluttningar, backar). louhikot, kivikot, röyteiköt (lapidosa, petrosa, saxosa, stenhölster). hietamaa, santamaa, hiesukko (arenosa, sandjord). somerikko (glareosa, grus). sorahiekka (sabulosa, gröfre sand). rauniot (ruderata, ruiner). kiviseinät (muri, murar). seinävieret (parietes, plank och väggar). katot, turvekatot, olkikatot (tecta, tak). kylätienoot, asuntopaikat (vici, pagi, hyar). pihat (aulae l. arae, gårdar). ryytimaat (oleracea, kryddgårdar). omenatarhat (pometa l. pomaria, äplegårdar). puutarhat, puistot (horti, trädgårdar). lehtokujat (ambulacra, gångar, alléer). tiet, tievarret (viae, vägar). viljelömaat (culta, odlade ställen). pellot (arva, åkrar). toukopellot (segetes, sädesåkrar). kesantopellot (vervacta, trädesåkrar). pientaret (versurae, åkerrenar). aitovieret (sepes, gärden, häckar). vainiot (agri, åkerfält). niitut, nurmet (prata, ängar). laitumet, karjamaat (pascua, betesmarker). ahot, lakeat, aukot, kankaat (campi, planities, fält och slätter). kanarvikot (ericeta, ljunghedar). laksot, lantot, notkot (valles, dalar). arot, alhot, alangot (loca humilia, dälder). lehdot (luci, lundar). kalve-, siimes-, pimento- l. varjopaikat (umbrosa, skugga). päiväpaikat, päivänalaiset paikat (aprica, solsken). viidat, vesakot, pensaistot, vehmastot (virgulta, fruticeta, dumeta, busksnår, ungskogar). metsät (silvae, skogar); korvet (deserta, öknar). salot, pimentolehdot, lehtimetsät (nemora, mörka löfskogar). aarniometsät (silvae vetustae, urskogar). havumetsät, havikot, kuusistot, petäjistöt, hongistot (pineta, barrskogar). pajustot (saliceta, videsnår, videskogar). haavistot (populeta, aspskogar). vetiset, kosteat paikat (uda, fuktiga ställen). vesiperät (uliginosa, sanka ställen). luhdat, tulvapaikat (inundata, öfversvämmande ställen). nevat, levät, jängät (paludes, kärr). suot, rämeet, rämeiköt (paludes caespitosae, tufviga kärr). lamperot, lammikot, kuljut, liejut, liemot (stagna, piscinae, träsk, vattenpölar). lähteet, hetteet, vesihuovut (fontes, källor). purot, ojat, nivat (rivuli, bäckar, diken). joet, virrat (fluvii, floder). jokivarret, jokirannat (ripae, flodstränder). vesi (aqua, vatten). järvet (lacus, sjöar). meri (mare, haf). merenrannat (littora marina, hafsstränder).

Pituuden ja leveyden mitoista.

linjan pituinen tahi levyinen (lineam longus vel latus, af en linies
längd eller bredd), 1/12 tuumaa.
kynnen pituinen l. levyinen (unguicularis, semuncialis, half tum
lång eller bred), 1/2 tuumaa.
tuuman pituinen l. levyinen (uncialis l. pollicaris, tumslång
l. bred), 1 tuuma.
sormen pituinen (digitalis, fingerslång), 3 tuumaa.
syrjäkämmenen levyinen (palmaris, af handens bredd), 3 tuumaa.
vaaksan pituinen l. levyinen (spithameus, qvarterslång), 7 tuumaa.
isovaaksan pituinen (dodrantalis, spannlång), 9 tuumaa.
jalan pituinen (pedalis, fotslång), 12 tuumaa.
kolmikorttelinen (cubitalis, halfannan fot), 18 tuumaa.
kyynäräinen (ulnaris l. brachialis, alnslång), 24 tuumaa.
miehen l. sylenpituinen (orgyalis, manslång, samnslång), 3 kyynärää.