Tämä tauti, jonka pahat seuruut owat äärettömät ja joka kerran taloon tullunna saattaa lukemattomat waiwat, huolet ja häpiät ynnä alinomaisen pahan luulon, pitää niin aikaisin kuin mahdollinen ymmärtäwälle lääkärille ilmotettaa ja ainoaisti häneltä, ei muilta tietäjiltä, parannettaa. Jos wainen luultawasti lapsi tahi sen imettäjä on saastutettu, pitää wiiwyttelemättä lääkärin katselo paikalle toimitettaa.
13:ksi Suumärkö, suuwieras tutaan pahoinhaisewista märättäwistä haawoista suupielissä, huulten ja poskien sisäpuolella eli ikenissä ja toisinaan leukaluissaki. Tämä tauti, joka ennenpitkää saattaa palkitsemattomat wahingot, tulee wälistä ilman sanottawia oireita, wälistä on lapsi edellä lewotoin, kuumalta ja wetelältä waiwattu, wälistä kieli ja suu liittaiset, watsa kowa. Lääkäriä odottaessa, jonka halttuun tämä tauti wiipymättä pitää annettaa, saapi lapselle antaa pehmittäwäisiä aineita niink. raparperiwiinaa, wähemmin mutta parempaa rawintoa, tehdä ilma huoneessa raittiiksi ja pitää lapsi ja haawapaikat hywin puhtaana. Ilman sitä pidetään haawoilla muurutia, juurikkaa (sinikkaa) tahi potakkaa hienoksi kaawittuna ja 2:desti eli 3:masti päiwässä uudistettuna.
14:ksi Ulkonaiset wiat ja wirheet lapsi=iällä owat monenlaiset ja monta niistä waatii lääkärin hoitoa niink. rainot (luunmurrot, taittumiset), nyrjähtymiset, hiweltymiset, wäärät jalat, suljetut luonnolliset reikäpaikat, pahat, rumentawaiset luomet (syntymerkit), rewenneet ja muut wirheet. Nawanpuhkeamia taitaan toki lääkärinkin awutta auttaa, jos lyjypalanen taotaan kuperaksi ja, kuperan puolen napaa wasten pantua, sidotaan kiinni napasiteellä, jonka putoamista kahdella yli olkapäiden kulkewalla nauhalla eli wiilekkeellä estetään. Taikka laitetaan lankakerä napaa painamaan ja pysytetään sekä sidelaastarilla että napasiteellä. Side pitäisi likaiseksi tultua uudistettaa eikä ennen heitettää, kuin puhkeama on parannut.
Luomia eli syntymerkkiä saadaan toisinaan sillä katoamaan, että niitä haudotaan wäkewällä etikalla.
Ensimäisenä wuonna tulee lapseen warjelusrokkoa panna, ison rokon kulkiessa, milloin hywänsä, waan muuten ei ennen kun lapsi on pääsnyt 3:men tahi 4:jän kuukauden wanhaksi.
5 Luku.
Lasten hoidosta kolmannen ja wiidennentoista wuoden wälillä.
Mainitsimma, kuinka lapsi hammasten saatua on totutettawa wahwempiaki ruokia nauttimaan, eikä yksin rintamaidolla tahi muulla maito=seotuksella elätettäwä. Waan wieläki owat leipä ja maito sopiwimmia ruokia lapselle, niin koko lapsi=iän halki. Suolaisia, raswaisia, ryytisekaisia, sawutettuja ja kowenneita ruokia annettakoon aiwan wähä lapsille, eikä kuin juuri wälistä ynnä wetelämpäin laitosten, niin aina wiidenteentoista wuoteensa asti. Maahedelmät kiwulaisille lapsille eiwät ole soweliaat rawinnoksi; ja terweitäki warten owat ne hywin keitettäwät. Muuten lapsi totutettakoon määrätyillä ajoilla syömään, kolme eli neljä kertaa päiwässä, älköönkä waan häntä pakotettako, koska hän kyllä ilmanki terweenä ollen luontonsa ja tarpeensa mukaan nautitsee. Jos taas jostai kiwulaisuuden syystä toisinaan ei söisi, kuin tahallisesti, niin syömään waatimalla häntä ei suinkaan terweeksi tehdä waan aina kipiämmäksi. Se on luonnon oma lääkitys sairaille, ettei ruoka maista; pahoin ja ymmärtämättömäsi tekee, joka siinäki ei luontoa seuraa. Juotawaksi annetaan lapselle wettä paljaaltaan eli wähän maidon seassa. Ainoastaan kiwulaisille, heikkohenkisille saisi toisinaan hywin käynyttä, ei wanhaa hapanta, sahtia antaa. Muut kaikki wäkewät juomat olkoot heiltä peräti kieltyt, niink. wiina, olut, kahwi ja muut senlaiset. Palowiinan turmioista tekisi mielemme erittäin lausua, jos emme pelkäisi jo minne'ki koko edellisestä aineesta joutuwamme. Woi niitä wanhempia, jotka kewiämielisyydestä tahi tuhmasta hywätahtoisuudesta taikka jostai muusta syystä, luullen muka palowiinan hywäksi, lewottawaksi, lämmittäwäksi, wirwottawaksi aineeksi, antawat lapsillensa sitä myrkkyä — ja jopa myrkkyäki pahempata ainetta. Sillä myrkky kuolettaa ja lopettaa waiwat paikalla, mutta palowiinasta lapsi siihen wähitellen totutettu, saapi ikuisen turmelewaisimman tawan ja taipumuksen, ynnä ikuisen kiwulaisuuden, typerämielisyyden, heikkouden ja kaikenlaisia ikuisia turmioita.
Lapsen wanhempanaki pitää saada asua puhtaissa, kewiöissä, wäljissä, talwisaikana lämpimissä, käsiwarsille ja säärille ulottuwaisissa waatteissa. Käsiä ja kaswoja — hywä jos jalkojaki — pitää joka aamu pestä kylmällä wedellä ja koko ruumis wähintäi kerran wiikossa kylwetettää eli muuten pestää. Kesä=aikana totutettakoon wanhempia lapsia joka päiwä uimaan ja nuorempia pestäköön muuten järwi= eli jokirannalla. Lasta ei pidä talwellakaan estää ja kieltää ulkona liikkumasta, waan ennemmin kehottaa kaikenlaisiin ruumiinkäytöksiin ja liikuntoihin ulkoilmassa, joka tekee hänen wahwaksi, raittiiksi, nopiaksi ja wikkeläksi. Kolmannen ja seitsemännen wuoden wälillä annettakoon hänen nukkua puoli aikansa eli kaksitoista tiimaa wuorokausittain, waan seitsemännestä wuodesta alkain ja wiidenteentoista asti lyhettäköön nukkuma=aikaa puolella tiimalla wuorokaudessa joka wuodelta, niin että wiidentoista wuotisena tulee waan kahdeksan tiiman paikoilla nukkumaan.