Koko tällä iällä on lapsi kaikkihin teräwä, rupeawa ja taipuwa, jonka tähden on kowin tarpeellinen asia, heidän wanhemmiltansa saada hywiä esimerkkejä siweydestä, siisteydestä, uutteruudesta, töistä, toimista ja järjestyksestä; raittiista, juomattomasta elämästä, jumalanpelwosta, rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan, auttelewaisuudesta, ja, sanalla sanoen, kaikista hywistä awuista. Woi jos kuitenki jokainen, jolla jotai lasten kanssa on toimittamista ja erinomattain wanhemmat, muistaisiwat minkä pahuuden tuhmilla, mielettömillä, kelwottomilla puheillansa ja muilla pahoilla esimerkeillänsä lasten keskellä owat matkaan saattawat. Ja woi sitä, jonka kautta pahennus tulee!
Wasta seitsemännellä tahi kahdeksannella wuodella pitää lasta lukemaan opettaa, eikä silloinkaan kowuudella ja rankaisemilla, waan wiettelemällä ja palkinnoilla, jos ilman luku lapselle ei olisi haluinen. Pelwottelemiset, uhkaukset ja rankaistukset, samati kuin muutki oudot mielenwaikutukset, owat wahingolliset sekä mielen että ruumiin puolesta. Eikä pidä lukuakaan yhdellä kerralla ylen pitkittää, waan useinki wälimmiten laskea lapsi totuttuihin, wiattomiin huwituksiinsa ja mielentehtyihin syyttömiin askereihin. Nuorempana walitkoon lapsi itse huwituksensa, waan wanhemmaksi tullen määrätkööt wanhemmat hänelle luontoansa ja taipumista myöten sopiwaisia askareita, joilla harjautuisi töihin, ei kuitenkaan raskaampia, kuin mitä hywästi jaksaa.
Kesällä sallittakoon lapsen seurata wanhempia ulkotöillä, jotta paremmin maantöihinki tottuisi ja ilmanki tulisi soweliaasti liikkeellä olemaan. Pientä lasta warottakoon waan mihinkään raskaampaan työhön puuttumasta ja kaikkiaki teräaseilta, eläwiltä, wedestä, tulesta, kowasta päiwänhelteestä ja kylmästä wahingoita saamasta. Erinomattain kiellettäköön nuorempia, heikkoja ja kiwulaisia lapsia mitänä yli woimainsa nostelemasta, kauwan yhdessä työssä wiipymästä, pitkiä matkoja käymästä, änkään juoksemasta taikka muulla tawalla kowin waiwaumasta, josta waan tyrät, muut puhkeamat ja repeämät ynnä montaki wikaa ja kiwulaisuutta taitaisiwat alkunsa saada. Parahite sopii lapsen aikansa wiettää kukkatarhain eli ryytimaiden korjuussa, kewiämmissä weistellyksissä ja muissa helpommissa käsitöissä.
Wioista ja taudeista tällä ijällä.
Pienten lasten wioista ja taudeista on jo ennen kerrottu, waan löytyypä monta muutaki wikaa ja tautia lapsi=ijällä, nimittäin:
1:ksi Rokkotauti, rupuli, iso rokko. Tämä waikia tauti panorokon kautta nykyjään joksiki hälwennyt, kohtaa kuitenki muutamia ja alottaa päänkiwulla, wäreillä, kuumalla, nukuttamisella, wetistäwillä silmillä, kuoittamisella, oksulla ja wawahtelemilla eli hypähtämillä. Kolmannella päiwällä ilmautuu pieniä pilkkuja esinnä kaswoihin, sitte käsiin ja muuhun ruumiisen, jotka wähitellen nousewat ja täytywät walkialla wiswalla. Kuudennella wuorokaudella ajettuwat näpyt usein uuden kowemman kuumeen ohessa, 11:nellä alkawat ne jällen kuiwaa.
Jos lääkäri olisi saatawissa, pitää hän kohta noudatettaa, ellei saada, pidettäköön lapsi ensimäisinä 3:mena wuorokautena, mainittuin pilkkuin wielä ilmaumatta kylmänwoittawassa huoneessa ja käytettäköön eli kanneltakoon wälistä ulkoilmassa, ei kuitenkaan kowin kylmässä taikka kostiassa. Hänen ainoa ruokansa tällä waiheella olkoon wetelät, jollai happamella niink. esimerkiksi marjawedellä seotetut ryyniliemet ja juomansa raitis, kylmähkä wesi. Jos kieli on likainen, annetaan pehmittäwiä aineita ja lawemankia pannaan kuumeen ja hourailemisen aikana joka päiwä estämiseksi watsan kowettumista. Rokkopilkkuin ilmauttua pidetään wieläki sairas 3 päiwää kylmänwoittawassa, ehk'ei juuri niin kylmässä huoneessa kuin ensimäisinä päiwinä. Wasta 7:tenä eli 8:tena wuorokautena rokkoin ajettuessa tehdään huone lämpimämmäksi, kuitenki raitista ilmaa usein sisälle laskien; samate pitää juomat tehtää haalioiksi ja runsaammin nautittaa. Paras juoma on haaliahka wesi, seotettuna maidolla taikka hiukalla sokurilla. Suurempia rokkoja taitaan neulalla tahi saksilla puhkaista. Puhdas ja siiwo menetys on nyt kowin tarpeellinen; silmät ja kaswot pitää haalakalla wedellä pestää; paita ja lakanat joka päiwä muutettaa. 11:nellä ja 12:nellä wuorokaudella pitää kuiwawia rokkoja usein liotella kauraliemellä ja hellittyänsä pois pestä. 14:nellä eli 15:nellä wuorokaudella menköön sairas haaliaan weteen pestää ja nautitkoon tarwetta myöten wähän liharuokaaki, joka tähän asti koko taudin aikana on ollut sopimaton ja kartettawa; wähitellen totutettakoon ulkoilmaaki kärsimään. 3:men ja 4:jänki wiikon aikoin taudin alusta lukien sairaan ei pidä asua yhdessä huoneessa terwetten kanssa ja ennen kun häntä niiden sekaan wiimmenkään lasketaan, pitää kaikki hänen waatteensa wisusti tuuletteltaa ja pestää.
Ainoasti oikein toimitetulla panorokolla woidaan iso rokko estää. Muuttorokot sikiäwät toisinaan isosta rokosta ja kohtaawat rokonpantujaki, mutta owat kewiämpilaatuiset, eiwätkä kuolettawaiset, jos kohta yhtä tarttuwaisetki ja samoin hoidettawaiset kuin iso rokko. Rokonpano pitää siis esiwallan säännön jälkeen toimitettaa kaikkiin lapsiin, johon myös hywä tilaisuus aina on tarjona, koska rokonpaniain kerran wuodessa pitää kuljeksella halki joka pitäjän Suomenmaassa.
2:ksi Wesi=, poltto= ja walherokot owat peräti toista ja helpompaa laatua, ilmautuwat päiwän oiretten ja kuumewaihetten perästä tawallisesti esinnä hartioihin, rintaan ja mahaan ja sitte muihinki osiin punaisilla pilkuilla, jotka wuorokaudessa kohoowat selwiksi rokoiksi, ajettuwat ja kuiwuwat rypelällä, toisinaan mustaisella kuorella. 2:den wuorokauden sisässä owat nämät läpikäyneet yhdet waiheet, kuin iso rokko 12:nen sisässä. Harwoin niille mitään lääkkeitä tarwitaan, kun waan lapsi sisällä pidetään ja rokkoin kuiwettua pestään eli kylwetetään. Näitä wasten ei auta panorokko.
3:ksi Tuhkuri, tuhkarokko on myös tarttuwa ja alkaa melkein samalla tawalla, kun iso rokko, waan rinta ja silmät tulewat alussa enemmin waiwatuksi. 4:nellä eli 5:nellä wuorokaudella nähdään ihossa kirpunpureman näköisiä rahkoja, jotka aikansa oltua kuiwuwat jauhomaiseksi kehnäksi ja katoowat. Tauti on tawallisesti niin kewiä, ettei tarwitse kun hywää korjuuta, pimiänwoittawaa huonetta, haaliaa juotawaa öitä wasten ja wilusta warjelemista, liiatenki paranemisen aikana ja perästä. Yskän rasittaessa annetaan munanruskiasta sokurin eli hunajan kanssa tehtyä liewittäwää mehua haalianlämpöisen wierteen eli mallaskeiton seassa. Wielä waikiampi yskä waatii suonen=aukoa wanhemmilta lapsilta ja nuoremmille iilimatoja rintaan, jonka ohessa rinta pidetään rakkolaastarilla awoinna. Wasta parin wiikon päästä sallittakoon tuhkarokosta parantuneen kuljeksia ulko=ilmassa, koska moni warhaisemmasta ulkona liikunnosta, jos kohta kesäisenäki aikana, on saanut ikuisen wian rintaansa.