4:ksi Tulirahko, ihonpunote, sarlakantauti, waikka alkaissansa helpompi, tulee usein sitä seuraawasta kurkkupoltosta kowinki waaralliseksi. Rahkot owat tulipunaiset, ihon tasaiset, laajat, wälistä yhteen juoksewat, ja waalistuwat sormella päälle painaessa. Liiatenki jos kuumuus ja kurkkupoltto owat kowemmat, pitää kurkulle ja leuan alle pantaa iilimatoja, jotka tässä taudissa, kuin tuhkurissaki tekewät suuren hyödytyksen ja harwoin ilman kaipuuta ja wahinkoa taitaan heitettää semminki kewäillä tulirahkon kulku=aikoina. Muuten oletellaan sairas kuin tuhkurissaki. Kowin woimattomia sairaita ja pahan löyhkän eli hajun kurkkukipuja ja kuumetta seuratessa, pidellään kuin polttokuumeessa ja annetaan, jos mahdollinen, lääkärin halttuun. Taudista paratessaan owat lapset kowin hellät wilustumaan, paljoa aremmat kuin tuhkurissa, ja siitä seuraa pahoja, waarallisia pöhöjä ja ajetus=tauteja. Tarpeellinen on siis waroa heitä 3:na ja 4:näki wiikkona taudin jälkeen ulkona käymästä.
5:ksi Hinku, nääntö=yskä alottaa rinta= ja yskäkuumeen tawalla, kiihtyy sitte niin että joka erityistä yskänkohtausta seuraa hengen ahdistus ja omituinen hinku=ääni, punasinertäwillä kaswoilla ja rinnan kuristajalla. Ryintä=kohtausten tullessa ottaa lapsi mielellänsä kiinni mistä hywänsä peljäten lankeawansa, rykimisen lopulla oksettaa häntä tawallisesti. Tämä tauti kestää kuuden wiikon paikoilla ja wälistä kauwemminki. Jos mahdollinen pyytään parannusta tahi kuitenki helpotusta sillä, että kohta taudin alusta selkärankaa hieroillaan 2:desta osasta ihrasta ja 1:destä osasta laukasta eli sipulimehusta tehdyllä woiteella usiammat kerrat päiwässä, ja että lapsi waatetetaan lämpimämmästi, jota wastoin häntä ei kauniilla säillä pidä ulko=ilmasta kiellettää. Lapselle annetaan juoda nisuteetä hunajan eli maidon seassa tahi lämmintä sahtia wähällä tuoreella woilla ja lääketten sijasta muutama teelusikallinen woilaukaa (woisuolawettä) joka aamu. Loppupuolella tautia on inkewäri=, salwia=, satalehti= tahi kangasjäkälä=tee seotettuna malakawiinalla, terveellinen nautittaa. Watsa taudin aikana pidetään lawemangilla eli ulostawilla aineilla pehmiänä; jalkahauteet liewittäwät kohtauksia. Iilimatoin asettaminen niskaan tahi ohimoille eli aiwenille on ainoastansa silloin hyödyllinen, kun weri paljon pakkautuu päähän, ja yskän rintaa ylen kovasti waiwatessa, täytyy muutamilla iilimadoilla werta rinnastaki imettää. Lapsen ei annettako ylen kauwan yhtä perään nukkua, koska yskä sen kautta tulee kowemmaksi. Ehkä lapsella tawallisesti on hywä syöntihalu, pitää kuitenki ruokaa säästäen annettaa, eikä kuin kewiämpiä.
6:ksi Kurkunkuristaja on pikatappawa tauti ja waatii lääkärin apua. Esinnä alkaa se kuin muuki röhkätauti, mutta pian kuullaan eri=äänensä jokaisella sisäänhengittämällä, joka muuten käypi kyllä waikiasti. Jos lääkäriä hetimmiten ei saataisi, pannaan 6 eli usiampia jos 10:nenki iilimatoa kurkulle ja werestämisen jälkeen, reikäin esinnä tukittua, rakkolaastari samalle paikalle; lawemankia ja haalioita juotawia ei pidä unohdettaa.
7:ksi Hengen=ahdistaja kohtaa toisinaan, ehkä harwoinki, huonokorjuisia lapsia. Tulee yhtäkkiä ja tawallisesti yöllä. Lapsi herääpi säikähtyneenä ja hengittää kowin waikiasti röhisemällä, waikeroipi puoli=nääntyneenä, kaswot punasinertäwinä. Tawallisesti ylimenee tuska ryinnällä, aiwastamisella tahi oksulla, mutta tulee jällen seuraawana yönä. Jos lääkäriä ei saataisi, koetetaan seuraawaista apua: kädet olkapäästä saakka pannaan lämpimään weteen, sisälle annetaan aneksi= eli inkewäriteetä hunajan kanssa, liewittäwiä lawemankeja laitetaan seotettuna haisu=pihwalla, tupakalla eli tupakkaöljyllä ja rinnalle pannaan lewiä pikilaastarilappu ripistettynä mustain pippurain jauhoilla. Muutamat kiittäwät hywäksi kohtauksissa wiedä lapsi ulko=ilmaan ja ikänsä mukaan antaa hänelle 3:mesti eli 6:destiki päiwässä wähä haisupihkaa sisään. Taudin lopussa owat ensiksi haaliat ja sitte kylmät kylpypesot ynnä parempi hoito lapselle tarpeelliset.
8:ksi. Wesi=aiwo on kahtaki laatua, toinen pikaisempi, toinen hitaisempi. Edellinen laatu kohtaa toisinaan lihawampia lapsia toisesta wuodesta alkain ja wälistä wielä 12:ta wuoden ikäisiä. Se tutaan siitä että lapsella on pää kuuma, iho kuiwa, liiemmältä unta, jonka ohessa hän wälistä syyhyttelee nenäänsä, kiristelee hampaita ja toisinaan herääpi ja parkaisee kuin säikähtynyt; lasta janottaa, kuoituttaa, watsa ja tarpeenteko on epätasainen, usiammin hidas, wedenjuoksu samia. Wiimmeisillään tulee lapsi pian tunnottomaksi, ruumista puistellehtaa, sitte kuolee. Sitä ennen pitää lääkäri noudettaa, ellei mahdollinen, pannaan kuitenki usiampia iilimatoja lapsen ohimoille (otsakulmiin) taikka korwantauksiin, pää weitsellä ajetaan tahi saksilla keritään paljaaksi ja haudellaan wiriästi ja kauwan aikaa rikki muserretulla jäällä riewun tahi rakon sisässä, taikka jääkylmällä wedellä. Lapselle pannaan lawemankia ja annetaan juoda haaliahkaa wettä seotettuna wähällä sokurilla ja happamella marjawedellä. Apu ja parannus seuraa enimmiten sitä myöten, miten kohta taudin alussa iilimatoja saatiin tarpeeksi asti ja kylmiä hauteita sitte pään päällä suuttumatta pidellään.
Jälkimäistä wesi=aiwon laatua osottaa kaswoin kalweus, liikuntoin hitaisuus, ja ruumiin laihtuminen. Werkalleen tulewa ja alkunsa saawa joko muista taudeista tahi ylen lämpimistä pääpeitteistä tahi luonnon erinäisistä syistä antaa tämä tauti aikaa lääkäriä kysyä.
9:ksi Sarwentotauti eli lonkkawika kohtaa toisinaan 3:menki wuoden nuorempia lapsia. Lapsi käypi waperasti, hiwistellen, jalat kankiana ja kipua polwissa walitellen. Kiwun puolimainen jalka näyttää alusta pitemmältä, waan tulee sitte yhtä äkkiä toista lyhemmäksi ja warwaspuoli alussa ulospäin kääntynyt, wäännäikse nyt sisällepäin. Kantapää ulottuu tuskin maahan, jalka alkaa kuiwettua. Syy tähän tautiin on erikiwulaisuus sarwento= eli lonkka=jäsenessä (reisiluun yliwäänteessä), joka paisuttaa ja ajetuttaa sen paikan. Ymmärtämättömät luulewat reiden tahi polwen olewan sijoiltaan ja kokewat wetämisillä ja wääntämisillä saada wikaa paratuksi, josta se waan pahenee, eikä parane. Jos lääkäriä ei saataisi, pannaan kohta taudin alussa molemmin puolin kupeille usiampia iilimatoja wikapaikalle, taikka sen wiereen etupuolelle, ja kahden, kolmen päiwän päästä samalla tawalla toisesti ja kolmannesti. Taikka kupataan paikka ja pidetään sitte rakkolaastarilla kauwan aikaa awoinna. Erittäin tarpeellinen on lapsen maata kowalla wuoteella, matalalla päänalaisella (taikka peräti ilman) ja niin liikkumatonna kuin mahdollinen. Senlainen moniwiikkoinen makuu kohta taudin alusta waarinotettuna on toisinaan ilman mitänä muuta lääkettä tuonut awun ja ilman sitä tauti ei parane milloinkaan.
10:ksi Ryyhdyntä, tartunta, syyhy, maahinen ja muut senlaiset ihotaudit tulewat enimmiten ruokottomuudesta ja siiwottomuudesta, toisinaan tarttumalla, parataan puhtaudella ja haalioilla ammekylwyillä.
11:ksi Risakko, risatauti, rökötauti. Tältä taudilta waiwatuilla lapsilla on kaswot kalwiat, pöhewännäköiset, hywä syöntihalu, iso watsa ja ylähuuli paksumpi, risat eli rauhaiset kaulassa ja muuallaki ruumiissa, erinomattain kainaloissa ja kupeissa, ajettuneet ja toisinaan märkääki wuotawaiset. Märjille tulleet, joka wasta tapahtuu myöhemmin, paranewat haawat usein syksyllä umpeen ja aukeawat kewään joutuessa uudelleen. Jäsenpaikat ajettuwat ja woimat raukeawat wähitellen.
Peritty luonto, sopimaton rawinto, siivoton ruokko ja hoito, nuohkiat, hikiset huoneet, liikkumattomuus j.n.e. owat useimmiten tämän taudin syynä ja pitäisi, miten mahdollinen, ojettaa ja wältettää. Sitte kylwetetään lasta usein (kerran päiwässä) kylmässä suolawedessä, jonka jälkeen ruumista hierotaan kuiwalla, willaisella waatteella, rawitaan enemmin liharuuilla, kuin jauho= ja juuri=aineilla. Muuksi lääkkeeksi annetaan kalanmaksa=raswaa monina kuukausina perätysten teelusikallinen illoin aamuin; taikka humalateetä kylmänä 3 kertaa päiwässä ruokalusikallinen eli wähemmin kullaki kerralla; taikka poltetaan laihempata raawaan lihaa tahallisessa kahwipolttajassa mustaksi ja jauhetaan, josta sitte monet wiikot perätysten illoin aamuin annetaan teelusikallinen eli wähemmin kerrassaan weden eli maidon seassa lapselle; taikka poltetaan samalla tawalla tammen terhoja, keitetään kahweksi ja nautitaan. Lihan poltto menestyy paremmin sen esinnä palasiksi hakattua. Näiden ohessa käytetään lasta ulko=ilmassa ja annetaan lämpiminä aikoina oleskella kuiwassa hiekassa eli sannassa waikka päiwät päästänsä. Haawapaikoilla pidetään meriwedessä taikka muussa suolawedessä taikka suokanerwa= (pursu=) teessä taikka pelkkäpuhtaassa wedessä kastettuja kääreitä, miten näyttää sopiwammalta, ja wanhempia haawoja saadaan paremmin paranemaan, jos niitä sitoessa pidetään niin lähellä walkiatulta, kuin suwaitsee ja kärsii, jonka ohessa walkiata laitetaan paremmin palamaan. Ajettuneita rauhasia sulautetaan suolawedellä tahi lämpimällä hautelemalla ja hieromalla. Tässä taudissa on usein siitäki ainoastansa apu tullut, että lapsi on sukulaisten tahi muiden ihmisten luoksi peräti toiseen asuntopaikkaan muutamiksi kuukausiksi olemaan wiety.