Aiwan on asian kanta
Sillä lailla, lapsukaiset:
Minä sen todeksi tiedän,
Jok' olen itseki ollut
Taipuwa tähän tapahan,
Saanut semmoiset wahingot:
Terweys on turmeltuna,
Kaikki rikkaus kadonna,
Arwoni alentununna;
Matti taskussa makaapi,
Tuskat turkkini powessa,
Ristit, waiwat rinnassani.
Wielä suututin sukuni,
Esiwaltani wihoitin;
Näytin itseni olewan
Irwihampaille iloksi,
Hywänsuowille suruksi."
Mitä wasta palowiinasta sanottiin, sopii muihinki wäkewiin juomiin, sen enempi, minkä wäkewämpiä. Warsinaista pysywäistä wirwotusta niistä ei tule, sillä niistä ei lähde apua werelle, lihalle, luulle ja ytimelle. Hywä olut ainoastaan on erotettawa. Töissä rasitetuille, semminki iällisemmille ihmisille on olut terweellinen juoma, jos sitä waan ei liiemmäksi, eikä ylen nuorena, eli happamena tahi laimistuneena nautita. Nuorille, lihawille, helppotöisille, istuwille ihmisille ei ole olutkaan terweellinen. Norri eli punssi, joita kahwesta palowiinan tahi rommin kanssa tehdään, owat luonnostansa kuumentawaisia, polttawia juomia, eikä pidä niitä, ei terween, eikä kiwullaisen nautitseman. Rommi siltään ryypättynä on kowin waarallinen niin kurkulle, kuin rinnalle ja watsalle. Se on wielä palowiinaaki wahingollisempi. Ei parempi ole totikaan, jota kuumasta wedestä, rommista ja sokurista laitetaan.
Ilmasta terweyden suhteen.
Joka hengittämällä kulkee ilma keuhkoihin, ja on weren muuttamiseksi eli uudistamiseksi wälttämättömästi tarpeellinen. Tämä uudistus tapahtuu seuraawalla tawalla. Yhä ja lakkaamatta liikkuu weri ruumiissa. Tämä liikunto toimitetaan kahdenlaisilta suonilta. Toiset, laskimot (laskusuonet, werisuonet, venae) nimeltänsä, juontawat kaikesta ruumiista weren keuhkoihin. Keuhkoissa tasataan se äskenhengitetyltä ilmalta; joku osa siitä ilmasta yhtyy wereen, ja mikä ei yhdy, se ulos hengitetään. Ilmasta wereen yhtynyt aine tekee sen punaisemmaksi ja raittiimmaksi, jonkalaisna se sitte valtimoita (waltasuonia, henkisuonia, sydänsuonia, arteriae) myöten jälleen jakauupi yli kaiken ruumiin, jättäin itsekullenki paikalle, mitä sen rawinnoksi tarvitaan. Mitä tällä kerralla ruumiin tarpeeksi ei kelwannut, imetään uudelleen laskimojen pienimmiltä, silmin keksimättömiltä, tuhathaaruisilta päiltä ja kootaan kun ennenki keuhkoissa uudistettawaksi. Tämä uudistus tapahtuu 25 kertaa minuutittain eli 100 kertaa neljässä minutissa ja tiimassa 1500 kertaa.
Koska mainittu weren alituinen uudistus on juuri wälttämättömästi kaikille eläwille maan päällä tarpeellinen, ja se ei taida ilmatta tapahtua, niin on helppo ymmärtää, kuinka suuri ja ehdotoin tarwe ilma on kaikille maalla eläwille. Ilma on meille yhtä tarpeellinen kuin wesi kaloille; ikääskuin kalat näiwettywät ja kuolewat, jos wesi ei ole selwä ja raitis, samati meki kehnossa ilmassa menehdymmä. Siitä seuraa että meidän aina tulee ahkeroida, saada puhdasta, raitista ja kelwollista ilmaa asuaksemme ja hengittääksemme. Senlaisna saadaan ilma olemaan, jos asunpaikaksi walitaan kuiwa, yläinen paikka, huoneet rakennetaan wähintäki kyynärän korkioille kiwijaloille ja muuten laeltaki korkioiksi ja aukaistawilla akkunoilla. Asunhuone on la'astawa joka päiwä; ilma owien ja akkunain aukaisemalla uudistettawa; lattian eli permannon, pöydän, penkkien ja muiden paikkain peseminen aamulla, huoneen lämmitysajalla, toimitettawa; eikä ennen sawureikiä suljettawa, kun kaikkein pesosten kuiwettua. Yhdessä huoneessa ei pidä ylen monta henkeä maata, eikä makuuhuoneessa kapaloriepuja tahi muita märkiä kuiwattaman, ei happanewia, käywiä, wäkewän hajullisia aineita eikä ruokia pidettämän, wielä wähemmin porsaita, hanhia, kanoja ja muita senlaisia eläwiä sallittaman yhdessä ihmisten kanssa asua. Sitäki pahempi on talweksi peräti nawettoihin taikka eläinten lämpimän waiheille asumaan muuttaa. Häkä, häyry ja sawu hiiloksista, lampuista, päreistä ja mistä palawasta aineesta hywänsä pitää kerkiämiseen akkunoista ja owista laskettaman.
Kauwan suljettu ilma pilautuu hengittämiselle ja terweydelle waaralliseksi. Kaikki paikat, niinkuin kirkot, keräjähuoneet, ruununpuodit ja muut huoneet ja paikat, joissa ilma on tullut kauwemmin seisomaan, pitäisi päivällä ennenkun niitä wiljellään puhdistettaa ja raittiilla ilmalla uudistettaa. Umpinaisna olleihin hautoihin, kellareihin ja muihin maanalaisiin kuoppiin kokouupi toisinaan rutosti kuolettawa, erilaatuinen ilma taikka kaasu. Sentähden pitää semmoisia kauwan käymättömiä paikkoja ennen niihin mentyä tutkittaman. Jos palawa kynttilä, hiljalleen maata wasten laskettuna, yhä palaa, niin ei ole pelkäämistä, waan sammuisiko kynttilä, niin ei ole sisään menemistä, ennenkun paikka on puhtaalla wedellä, kalkkiwedellä, palawilla oljilla, ruutilla tahi muilla senlaisilla aineilla puhdistettu.
Uswaisessa, sumuisessa, wetisessä, saastaisessa ilmassa pitää waroin liikuttaman liiatenki aamu= ja iltakylmillä. Tautiaikoina on hywä, ennen aamusilla ulos mentyä, juoda lämmitettyä maitoa, kaljaa tahi olutta. Silloin pitää myös kaikki paikat hywin siiwoina ja puhtaina pidettämän, taikka etikalla walettaman ja tuoreella kuusenhawulla usein hawutettaman. Muutamat kastelewat puhtaita pellawaisia riepuja etikalla ja ripustawat niitä kulkutautien aikana seinille ja orsille, joka onki hywä ja hyödyllinen tapa. Mutta etikan waleleminen kuumennetuille kiwille on yhtä mitätöin kun katajahawun, kukkien, sokurin, pihkan, terwan ja lakanki polttaminen, jotka pikemmin pahentawat, kun parantawat ilman.
Samati kuin weteenki, taitaa ilmaan moninaisia saastaisia aineita sekauta, waikkei niitä ilmassa niin silmä selitä. Sairasten huoneessa on ilma sillä tawalla pian sairasten ruumiin höyrystä ja muista aineista täytywä, ja tulee sangen waaralliseksi terwetten hengittää. Sentähden on warsin tarpeellinen asia, saada ilma senlaisissa huoneissa raittiimmaksi ja puhtaammaksi, joka tapahtuu niiden usiammin lämmittämällä, akkunain eli henkiluukuin ja owien aukaisemisella, liiatenki ennenkun terweet sairaita lähestywät.
Waatteista.
Waatteista pidämmä parhaana, mikä muuten on hyödyttäwäisin; ei niin, mikä ainoasti on silmän kaunis. Niiden tulee warjella ruumis kylmältä, suojella ruumiin tawallista hikua (transpiratio), jonka tukehtumisesta monta wikaa, sulku= ja lokatauteja, luuwaloja, kuiwatauteja, sisällisiä polttoja, keuhkowikoja, wesitauteja, ruusu=wikoja, ryhdynnäisiä ja monta muuta waiwaa saawat alkunsa. Ei ylen paksut ja lämpimät, eikä ylen hienot, kewiät ja ohuet waatteet ole erittäin kiitettävät, waan jotka wuosiaikain ja sääwaihetten, tottumisen ja töiden suhteen ei milloinkaan waiwaa eikä rasita ruumista. Ei talwella ainoasti waan kylmempinä kesäaikoinaki on tarpeellinen pukea lämpimämmästi ja kesähelteessäki waroa, ettei semminki hikisellä, kuumalla eli palawalla ruumiilla aworinnoin ja alastomin eli wähäturwatuin mahoin paljaalle maalle nukuta. Lapsuudesta wiluun tottuminen on kyllä hyödyllinen, mutta usiastiki waarallinen enää wanhemmalla iällä siihen totuttaita. Ylen ahtaat waatteet estäwät weren liikunnon ruumiissa; liian wäljät eiwät lämmitä tarpeeksi. Ei pidä kesäwaatteisiin kewäillä, eikä syksyllä talwiwaatteisiin ylen aikaisin eikä yhtäkkiä ruweta. Semminki iällisten ihmisten tulee tämä asia panna muistoon.