i.
Typeryyttä tyhjä itken,
Vajouttani valitan;
Viikon hiihän Hiien maita,
Maita Lemmon löyhyttelen,
Hiien hiilikankahia,
Jumalan sysimäkiä,
Syrjin synkkiä saloja,
Kaltoin kaarnapohjaisia,
Hiihän päivän, hiihän toisen,
10 Hiihän kohta kolmannenki,
Sukset kultaiset kuluvat,
Hopeaiset hoikkenevat,
Luohuttaissa Luojoani,
Etsiessä eukkoani,
Entistä emänteäni,
Muinohista muoriani.
Toisin entinen emäntä:
Entinen metsän emäntä
Oli kaunis kasvoiltansa,
20 Ihana imertimiltä,
Antoi aina antimia,
Viisi viian mättähältä,
Kuusi kummun nyppylältä,
Seitsemän selänteheltä,
Mut tämä nykyinen muori,
Nykyinen metsän emäntä,
Rungolta ruman näköinen,
Ilkeä imertimiltä,
Kerran kuussa koukkoavi,
30 Ei sitänä siivollansa.
Toisin:
7, 8. Notkojen noroperiä,
Kaiten maita kaltoisia,
13, 14. Luohuttelen, Etsittelen e.
22. V. viljan m.
27. Ruma on varsin rungoltansa,
k.
Jopa jouvuin joutavaksi,
Jouvuin joutavan jälille:
Yöt on hiihän, päivät hiihän,
Hiihän aamulla varahin,
Yöllä auringottomalla,
Ehtoyönä ensimäisnä;
Hiihän iät, hiihän lännet,
Hiihän pitkin Pohjan rannan,
Pohjan soita, Pohjan maita,
10 Hiihtelen mäkiä myöten
Laun pitkin, toisen poikki,
Kolmannen vähän vitahan,
Hiihän maita kynnetyitä,
Hiihän kyntämättömiä,
Etsiessäni eriä,
Antia anellessani;
Enkä tarkoin tieäkkänä,
En tieä kuta kumarran,
Miss' on entinen emäntä,
20 Entinen elättäjäni.
Tuoll' on entinen emäntä,
Entinen elättäjäni,
Sakaroilla sarvilinnan,
Metsän linnan liepehillä;
Siellä antaja asuvi,
Elävi hyvä emäntä,
Puhas muori puuhoavi,
Huonehessa honkaisessa,
Luisten lukkojen takana,
30 Avaimien vaskisien.
Miss' on kaikki metsän piiat,
Metsän muut emantovaimot?
Tuoll' on kaikki metsän piiat
Sekä muut emantovaimot
Korvalla tulisen kosken,
Pyhän virran pyörtehellä.
Mitä nuot tekevät tuolla?
Luista linnoa tekevät,
Kynsistä kyhäelevät,
40 Ympäri tuhatta syltä,
Joka seinältä satoja;
Kolm' on linnalla ovea,
Kynnys kullakin ovella,
Yks' on kynnys puinen kynnys,
Kynnys toinen luinen kynnys,
Kolmas on kivinen kynnys.
Toisin:
7. Iän hiihän, lännen hiihän,
9, 10. Hiihän s., hiihän m.
Hiihän synkkiä saloja,
41. Seinältä satalukuja;
Seinänä satoa syltä;
l.
Kun ennen kävin metsässä
Minun pyytöpäivinäni,
Erän etso-aikoinani,
Kolm' oli linnoa metsässä,
Yksi puinen, toinen luinen,
Kolmansi kivinen linna.
Katsahin sisähän noista
Seinän alla seistessäni,
Siellä antajat asuivat,
10 Elivät emäntävaimot.
Mi on linna puinen linna,
Siin' asuivat metsän piiat,
Luisessa emäntävaimot,
Vaan mi on kivinen linna,
Siin' itse metsän isäntä.
Tapion talon isäntä,
Tapion talon emäntä,
Tellervo Tapion neiti,
Kaikki kullassa kuhisi,
20 Hopeassa horjeksihe;
Hattu oli päässä Päivän poian,
Kolme haaroa hatussa.
Itsensä metsän emännän,
Mielikin ehon emännän,
Käet oli kullan käärehissä,
Sormet kullan sormuksissa,
Pää kullan vipalehissa,
Hiukset kullan kukkasissa,
Tukat kullan suortuvissa,
30 Korvat kullan koltuskoissa,
Helmat kullan helpehissä,
Kaula helmissä hyvissä;
Silloin se hyvä emäntä,
Mielusa metsän emäntä,
Oli altis annillensa,
Armas antamaisillensa.
Toisin ennen, toisin eilen,
Toisin on tätä nykyä:
Kun eilen kävin metsässä,
40 Halli haukkui suota myöten,
Mie menin mäkeä myöten,
Hiihin kohti korven rannan,
Tapion talot näkyivät,
Ukset kulta kuumottivat,
Poikki suosta pohjosesta,
Alta vaaran varvikosta.
Minä luoksi luontelime,
Lähelle lähentelime,
Kuuristime katsomahan,
50 Kuuennesta ikkunasta:
Siellä antajat asuivat,
Ja viruivat viljan eukot,
Aivan arkivaattehissa,
Ryysyissä ryvennehissä.
Itseki metsän emäntä,
Kuurikki kova emäntä,
Kovin oli musta muooltansa,
Katsannoltansa kamala;
Käet oli vitsakäärehissä,
60 Sormet vitsasormuksissa,
Pää vitsapätinehissä,
Tukat vitsasuortuvissa,
Korvat vitsakoltuskoissa,
Kaula helmissä pahoissa.
Silloin se paha emäntä,
Kuurikki kova emäntä,
Ei ollut armas antamahan,
Armas auttavaisuutehen.