Kasvoi ennen suuri tammi,
Virpa virhetön yleni,
Tuo tammi pahantapainen,
Päivän peitti latvallansa,
Lehvillänsä kuun kehitti,
Otavaisen oksillansa.
Vaikea valotta olla,
Ikävä imehniskoilla,
Ilman päivän paistamatta,
10 Kuutaman kumottamatta,
Eikä tullut tuota miestä,
Ei sitä emosen lasta,
Nuorisosta nousevasta,
Eikä varsin vanhastosta,
Joka tammen taitteleisi,
Puun murhan murenteleisi;
Ei ollut omalla maalla,
Näillä raukoilla rajoilla,
Kahen Karjalan välillä,
20 Kolmen riikin riitamaalla.
Etsittihin maitten päältä,
Viiestä pitäjähästä,
Kuuen kirkon kuuluvilta,
Kun ei löytty kuitenkana,
Haettihin taivahasta.
Tuli ukko taivosesta,
Luultavasti luottavainen:
Syltä rinnoilta leveä,
Sylt' on hattu harteilla,
30 Kahta kaatiot jalassa,
Kirves kultainen olalla,
Varsi kulta kirvehessä,
Hopeata ponnen päässä.
Katseleikse, käänteleikse,
Astui yhen jalkojansa
Pajupehkon penkerehen,
Toisen astui jalkojansa
Juurelle mehevän tammen.
Hakkasi mehevän tammen,
40 Tasalatvan taskutteli,
Latvan iskevi itähän,
Tyven luopi luotehesen.
Minkä tuosta lastun laski,
Se on lammin lumpehiksi,
Minkä oksia pirotti,
Ne merelle mesteleikse
Meren aaltojen ajella,
Meren tyrskyn tyrskytellä.
Tuli rakki rantahinen,
50 Juoksia joen sivuinen,
Se juoksi kivi kiveltä,
Hyppäsi havu havulta,
Näki mustasen merellä,
Nouti mustasen mereltä,
Kantoi keiolle kätehen,
Häjyn miehen hyppysihin.
Keito tuon käsin tavotti,
Katselevi, kääntelevi:
"Tuostapa nuolia tulisi,
60 Vasamoita valmistuisi."
Vuoli piiliä pinosen,
Kolmisulkia kokosen,
Yhen tammen taittumista,
Puun murskan murenemista.
Minkä saatti valmihiksi,
Sen pojat sulittelevi
Peipun pienillä sulilla,
Varpusen vipusimilla,
Sian karjun harjaksilla,
70 Hämähäkin höytyvillä.
Kolm' on poikoa pahalla,
Ruhjo yksi, rampa toinen,
Kolmas on peri sokea,
Ruhjo jousen jännittäjä,
Rampa piilien pitäjä,
Ampuja peri sokea.
Ruhjo jousen jännittävi,
Antoi ampujan kätehen.
Ampuja peri sokea
80 Koittelevi nuoliansa
Pitkin soita, pitkin maita,
Pitkin pitkiä pihoja,
Ampui nuolen yksikannan
Ylähäksi taivosehen,
Pilvihin pirajavihin,
Hattaroihin pyörtevihin;
Taivas reikihin repesi,
Ilma kaikki ikkunoiksi,
Itse tuon sanoiksi virkki:
90 "Se nuoli mänösi sinne,
Ei sitä peritä sieltä,
Ei tarkoin taho takkana."
Ampui nuolen kaksikannan
Maa-emähän jalkoihinsa,
Maa alla pakahtelevi,
Maan on mullat murjahteli,
Paaet vahvat paukahteli,
Kivet rannalla rakoili;
Se nuoli mänösi sinne,
100 Ei sitä peritä sieltä.
Ampui nuolen kolmikannan
Tuohon Pohjolan mäkehen,
Kohti vuorta korkeata,
Vasten varvikkomäkeä.
Ampui kilveten kiveä,
Kalvatellen kallioa,
Se kivestä kilhuksihe,
Kalliosta kalhuksihe,
Tahtoipa tavata siitä,
110 Luoa luontokappaleita,
Käyä ihmisen iho'on,
Karvoihin kavon tekemän;
Vaan sill' ei sijoa siellä,
Se sieltä perittänehen.
Toisin:
5. L. k. kaotti,
16. P. lihavan liitteleisi;
27. Mujuiseni, muotoiseni,
Kaiken karvani näköinen,
31. 32. Vaskikirves olkapäällä,
Vaskivarsi k.
46. N. m. miesteleikse (miestelihe)
Ne on miehiksi merelle,
Urohiksi lainehille
50. Juoksevi j. sivua (sivutse),
61. V. p. pivosen,
63, 64. Korvalla tulisen kosken,
Rautalammin reunamaalla.
68. V. vivustimilla (vivusimilla, vivuttimilla),
Hyvän linnun höyhenillä,
71-73. K. o. p. pirulla,
Ruhja (rujo, ruho) y., r. t.
K. verisen sokeli,
84. Päänsä päälle t.
87, 88. Tahtoi taivonen haleta,
Ilma kaikki ikkunoita,
94. Alle jalkojen omien,
Se on vasten maata mennyt,
95. Maapa aukesi kaheksi,
95, 96. Tahtoi maa pyhä puheta,
Maa muruiksi (murjaksi) muljotella,
102. T. Hiitolan m.
103, 104. K. maata k., V. rauaista m.
105-109. A. kilpoten kivehen,
Kaipotellen kalliohon,
Tuo k. kiljausi, K. kaljausi,
d.
Kasvoipa tulinen tammi
(Tulisella tanterella),
Tuli poika Pohjolasta,
Uros kylmästä kylästä,
Pikku kelkkanen perässä,
Pikku kirves kelkkasessa,
Varsi kyynärän pituinen,
Terä vaaksan korkeuinen,
Terä uusi, varsi vanha,
10 Uuet kintahat käessä,
Vanhat kirjat kintahissa.
Se kärsi käsin ruveta
Puimahan tulista puuta,
Säkehistä särkemähän,
Tuon pilkkoi pirakkehiksi,
Leikkoi lehmilastusiksi.
Ne tuuli merehen tuopi,
Meren aaltojen ajella
Tuonen mustahan jokehen,
20 Manalan alusvetehen;
Niist' on noita nuolet saapi,
Pirulainen pistosneuvot.
Piru piiliä tekevi,
Lempo lehtikeihäitä,
Oksista tulisen tammen,
Puun pahan pirakkehista,
Pajassa ovettomassa,
Ilman ikkunattomassa;
Pirahti pirulta piili,
30 Lehtikeihäs Lemmon luota,
Iho'on imento raukan,
Emon tuoman ruumihisen.
Toisin:
23. P. tuuria takovi, 30. L. Lemmon pääsi,
e.
U'utar on luonnon tyttö,
Terhetär terävä neito,
Seuloi seulalla utua,
Terhenistä tepsutteli,
Nenässä utuisen niemen,
Päässä saaren terhenisen,
Siit' on synty polttelulla,
Polttehilla, pistoksilla,
Ihossa alastomassa,
10 Vaivaisessa vartalossa.
30. Puiden synty.