1. T. Pohjolan s.
1, 2. Tuop' on musta Tuonen tyttö,
Ilkeä Manalan lapsi,
Hiien neiti huppokorva,
Pimettölän pikkukynsi,
Hiien eukko rautahammas,
5, 6. Istuvi itähän rinnoin,
Päin on päivän paistehesen,
6. Köhin päivän koittehesen,
8. Lonkamaisin (keskiluonnon) l.
17, 18. Puhui (työnti) t. t., A. kohulliseksi.
18. A. avulliseksi.
Päivän koite kohtuiseksi.
20. S. tyytyi, s. t
22. Lihavaksi liittelihe;
Heraiseksi heittelihe;
25. K. vuoen, k. toisen,
33, 34. Pantihin panun k., Hiien t. tuikattihin.
35-37. Synnytteli poikiansa
Rautavuoren (teräsvuoren) kukkuralla
40. Eipä synny synnynnäiset;
41. Vyölapan sijansa siirti,
62. Lummekorjujen k.
71. T. helvetin tulessa,
76. Y. k. kuohuvilla,
87. P. v. vakaiset,
95, 96. I. panihe papiksi,
Luottelihe lukkariksi.
100. N. äijitteli,
106. M. s. sammakoksi,
108. M. h. koloksi (hampahan kivuksi),
109. K. s. sysäsi,
c.
Äkä'ätär neito äijä,
Joll' on kassa kantapäässä,
Nännit polvilla e'esssä,
Heilutteli helmojansa
Kipuvuoren kukkulalla,
Keskellä Kipumäkeä;
Kun siit' ei apua tullut
Immin tuskien tulessa,
Syrjin syöstäiksen merehen,
10 Kaltoin aaltoihin ajaiksen;
Meritursas partalainen
Siellä neitosen makasi
Meren kuohuilla kovilla,
Ve'en vankan vaalehilla,
Teki neien tiineheksi,
Kostutti kohulliseksi,
Siitä sitten synnyt syntyi,
Sikisi pahat sikiöt.
Kun lähestyi saantiaika,
20 Tuli Pohjolan tuville,
Sariolan saunamaille,
Latomahan lapsiansa,
Saamahan sikiöitänsä,
Kylpypelsimen perillä,
Saunan lautehen lavolla,
Teki parven poikasia,
Lauman lapsia latovi,
Yhen saunan saapuvilla,
Yhen löylyn lyöpyvillä,
30 Yhen lämpymän lähellä,
Yhen kuun kumottamilla,
Yhen kukon laulamilla.
Piilotteli poikiansa,
Säilytteli saamiansa,
Vaskisen va'in sisässä,
Tulisessa laahankassa,
Alla viien villavaipan,
Alla kauhtanan kaheksan;
Panevi nimet pahoille,
40 Nimen kullenki sukaisi,
Minkä tuuleksi tukesi,
Kunka tuikkasi tuleksi,
Minkä pani pakkaseksi,
Kunka tuiskuksi tuhosi,
Minkä riieksi rivaisi,
Kunka mainitsi maoksi,
Minkä raaniksi rapasi,
Kunka syöjäksi syämen,
Minkä syömähän saloa,
50 Kunka julki jurnimahan,
Jäseniä jäystämähän,
Niveliä niustamahan.
Minkä laittoi luuvaloksi,
Sille lukkaro kätehen,
Kunka pisti pistokseksi,
Sille piiliä pivohon,
Keihäitä kesselihin,
Hevoset terillä hirnui,
Pirut varsia piteli;
60 Pakkasen panevi tuonne,
Laittoi merta luutimahan,
Lainetta lakaisemahan.
Toisin:
1. Naata nuorin neitosia,
Tuop' on Hiitolan emäntä,
5, 6. Apu vuoren k., K. Apumäkeä;
28, 29. Y. s. saatavilla, Y. l. lyötävillä,
35. V. vasun sisällä,
45, 46. M. r. repäisi (rapasi, rakensi),
K. maalasi m.
59. P. varsilla vapisi;
61. Pani m. pyyhkimähän,
d.
Lyhyt tyttö, Tuonen neiti,
Tyttö musta, pää keritty,
Survoi rauan siemeniä,
Terskytti teräsneniä,
Rautaisessa huhmarossa,
Teräspäällä petkelellä,
Pajassa ovettomassa,
Ilman ikkunattomassa;
Minkä survoi, senpä seuloi,
10 Tomun nosti taivahalle.
Akka vanha villikerta
Söip' on noita suurimoita,
Appoi rauaista raetta,
Teräksistä terskytintä,
Tuli tuosta tiineheksi,
Sai tuosta kohulliseksi.
Kantoi kohtua kovoa,
Vatsan täyttä vaivaloista,
Kokonaista kolme vuotta,
20 Kolme päiveä vajalla.
Etsi synnytyssijoa
Kirkon kirjatun tyköä,
Satalauan lappeasta,
Miehen kuollehen koissa,
Katonehen kartanossa,
Ei siellä sijoa saanut.
Etsi sieltä, etsi täältä,
Sai viimein sijan sopivan
Hiitolan verikoassa,
30 Sikoja tapettaessa.
Siinä vatsansa vajenti,
Sikiönsä synnytteli,
Kaikenlaisiksi kivuiksi,
Tuhansiksi turmioiksi
Toisin:
4. Telläsi t.
11. Louhiatar vaimo vankka
19, 20. Kolmekymmentä keseä,
Saman verran talviaki.
e.