e.
Rauta raiska, kuona koito,
Teräs hieno, tenhollinen!
Suotta suureksi rupesit,
Kiusan kasvoit karkeaksi.
Kyllä sun sukusi tie'än
Sekä kaiken kasvantosi:
Suosta on sinun sukusi,
Veestä on sinun väkesi;
Siellä kasvoit rauta raiska
10 Alahaisessa asussa,
Venyit kylmässä ve'essä,
Hettehessä herpottelit,
Karskuit karjan kynnen alla,
Parskuit paimenen jaloissa,
Suolla sorkissa sutosen,
Revon liivamättähässä.
Tulinpa minäki tuonne
Rauan syntymäsijoille,
Kaivoin sun kamaran alta,
20 Ruopostelin ruostehesta,
Kuurasin hevon kusesta,
Saattelin sepon pajahan,
Sepän panna paljallansa,
Vasaralla valkkaella.
Siinä vannoit rauta raiska
Tehtöäissä teräkaluiksi,
Vannoit vaikean valasi
Vanhemmalle veljellesi,
Eessä julkisen Jumalan,
30 Kengän kau'oilla Kalevan,
Ett' et louko luontoasi,
Tee vihoa veljellesi.
Toisin:
2. Terä hietra t.
4. Kasvoit aivan k.
Kovin k. korkeaksi (karsahaksi).
7. Sumust' o. s. s.
11, 12. V. kylmänä vetenä, Hettehenä helhettelit,
26. Raukalla rajakivellä,
f.
Voi sinua, rauta raukka,
Rauta raukka, koito kuona,
Kenpä sun vihalle käski,
Ku pani pahalle työlle,
Kenpä kehnolle kehotti,
Isosiko vai emosi,
Vaiko vanhin veljiäsi,
Vai nuorin sisariasi,
Vaiko muu sukusi suuri,
10 Heimokuntasi heleä?
Kun sa lienet nostorauta,
Mene päälle nostajasi,
Syrjin muista syyttömistä,
Vieritse viattomista!
Rauta rekki, kultakilpi,
Tee mulle iki sovinto,
Vanno varsin veljeksyyttä,
Ijäksemme, ilmaksemme,
Polveksemme, päiviksemme!
20 Suuksutustenp' on sukumme,
Sekatusten siemenemme,
Maa sinäki, maa minäki,
Musta multa kumpanenki,
Maata yhteistä elämme,
Siinä yhtehen yhymme,
Saamme toinen toisihimme.
Jos sulle halu tulevi,
Syöä mielesi tekevi,
Ele riko ristittyä,
30 Riko ristimättömiä,
Syrjitellen syyttömiä,
Syyllistä sylin pitele!
Toisin:
17. V. varsin (vankka) veljeksesi,
20, 21. Onhan suuksutta s.
Sekaluutta s.
23, 24. Maa on meistä k., M. y. asumme,
g.
Ei rauta paha olisi,
Teräs ei tuhmin turmeloisi,
Emän käärmehen kävyttä,
Maon mustan muimehitta.
Karilainen kaita poika,
Kaita poika, mies kavala,
Pyöri maassa polvillahan,
Kaivoi maata kannallahan,
Varpahallahan vatusti;
10 Hörhiläinen maasta nousi,
Karilaisen kannan tiestä,
Varpahan vatustamasta,
Lensi seppojen pajalle;
Lentävi pajan katolle,
Katsovi katon rajasta,
Ruotehesta roijottavi,
Teräksiä tehtäessä,
Kantoja rakettaessa,
Sanoi tuovansa teräintä,
20 Karaisinta kantavansa.
Eip' on tuonunna teräintä,
Karaisinta kantanunna,
Toip' on Hiien hirmuloita,
Kantoi käärmehen kähyjä,
Maon mustan muimehia,
Sisiliskon silmänteitä,
Rauan ristintävetehen,
Teräksihin tehtävihin.
Siitäpä vilkuna sikesi,
30 Kasvoi rauta kalpistuva,
Sai se rauan ratkomahan,
Suu sinervän silpomahan,
Kauan raivoksi rakenti,
Terän kielen kekkeäksi.
Olipa aikoa vähäinen,
Kun jo suuttui rauta raiska,
Leikkasi ihon imehnon,
Katkaisi kahimon karvan;
Pääsi veri vuotamahan,
40 Hurme hupperehtamahan,
Maito maahan juoksemahan,
Punainen putoamahan.