Alma Momanin suosittaman alttolaulajattaren laita on niin, että hänen nimensä on Östberg eikä Vestberg. Täti kirjoittaa tänään hartaitten tiedustelujen kautta saaneensa selville, että eräs Sofie Östberg Vaasasta käy Tammisaaren seminaarissa, että hänellä on kaunis ääni ja että hän on hyvin musikaalinen; mutta valitettavasti hän on niin kivuloinen, että tuskin on syytä puhutellakaan häntä. Olen kuitenkin kehottanut tätiä pyytämään häntä tulemaan tänne ennen kun matkustaa Tammisaareen. — Blochilta ei ole tullut mitään; sentähden kirjoitin hänelle tänään muistutuksen. Näet siis että kirjeenvaihtoa ei puutu — käsivarteni on aivan kangistunut. — Tiistaiaamuna Vilho lähti aika reippaana (mutta kuitenkin hän käveli melkein yhtä hitaasti kuin ennen); hän on erinomaisen viehättynyt Hamletista ja sanoi aikoneensa käydä Englannissa ainoastaan nähdäkseen heidän eteviä Hamlet-näyttelijöitään. Luullakseni hän panee pahaksi, jollei hän saa roolia, mutta ei hän mielestäni ole siihen sovelias.
(8/8) Kaarloseni! Hetki sitten tuli sähkösanoma Hrimalylta: "Würden Sie nehmen recht braven Tenoristen für Zeit 1 Oktober bis 31 März gegen dreitausendfünfhundert Mark Gage und ein Benefice? Würde trachten ihn bekommen. Antwort gleich telegrafisch".[61] Minulla oli jo sähkösanoma sinulle puoleksi kirjoitettuna, mutta kun klo oli 1/2 10 Hrimalyn sanoman tullessa ja Lappeenranta tietysti ei ole yöasema, niin olisi se saapunut käsiisi vasta huomenna ja niin olisi koko vuorokausi mennyt hukkaan, ennen kun Hrimaly olisi saanut vastauksen, joka tietysti on kiireellinen, koska hän pyytää sitä "kohta sähköteitse". Augusta ja minä tuumailimme hetken yhdessä ja päätimme ettei ollut muuta neuvoa kuin kohta vastata: otamme. Kumminkin vähän rajoitin asiaa, sillä minä sähkötin: "Wenn er ein guter Sänger ist und einige Partien kann, nehmen wir ihn auf diese Bedingungen".[62] Siis on asia melkein ratkaistu etkä sinä sentähden saa olla pahoillasi; mihinkä me joutuisimmekaan yksistään Ericssonilla? Huhtikuun 1 p:ksi voi jo uutta ilmaantua ja kenties voimme silloin tulla toimeen Ericssonin kanssa ja saatammehan näyttelyn ajaksi hankkia jonkun "Gast'in" [vierailijan]. Kirjoita kuitenkin, oletko pahoillasi? — Sitte kirjoitin kohta Hrimalylle ja pyysin häneltä yksityistietoja laulajastamme, mitä oopperoita hän ennen on laulanut, kelpaako hän Faustiksi y.m. Edelleen pyysin Hrimalya sähköttämään, jos hän osaa Faustin, niin että täydellä vauhdilla voimme ryhtyä harjotuksiin. Mutta nyt — hyvää yötä. On myöhäinen, minulla on uni ja olen väsynyt. Emilie.
Fredlander [uusi vahtimestari, Vaasasta] tuli tänä iltana ja huomenaamuna vien hänet Arkadiaan. Aion vastaiseksi antaa hänen asua tulevassa kansliahuoneessa ja Adlerbergin rappusissa. — Wirman [entinen vahtimestari] kuuluu olevan kovin murheellinen.
Siihen säilynyt kirjeenvaihto päättyy. Melkein pyörryttää, kun ajattelee mitä kaikkea sisaruksilla tällä viiden viikon ajalla oli mietittävänä ja ratkaistavana. Joka päivä tuli milloin miltäkin suunnalta kirjeitä ja sähkösanomia, joihin oli vastaaminen. Milloin lähetettiin neuvoja ja ohjeita, milloin rahaa, milloin tilattiin nuotteja, taikka kirjoja taikka suomennoksia, milloin oli pukuja hankittava, milloin tiedusteltava sitä taikka tätä — joka päivä toi uusia huolia! Ja tämmöistä puuhaa oli heidän elämänsä läpi koko vuoden, sillä itse näytäntökautena oli asiain paljous vain kahta vertaa suurempi. Totta kyllä silloin enimmät seikat suoritettiin suullisesti, mutta ei sentään kirjeenvaihtokaan tauonnut. Entäs kun sitten ikäviä selkkauksia sattui, kun sairauskohtaukset pakottivat muuttamaan ohjelmia ja suunnitelmia! Entäs kun raha-asiat kävivät ahdistaviksi, niin että koko teatteriyritys näytti rientävän vararikkoa ja perikatoa kohti!
Muutoin on tämä kirjeenvaihto yhdessä kohden oikein draamallisesti jännittävä. Tarkoitamme tuota läpikäyvää tenorikysymystä. Jo ensi kirjeessä se tulee näkyviin. "Hrimalylle 500 markkaa" — niin se alkaa. Ennen oli niinkuin Morgonbladetin arvostelijan sanoista näkyy tieto tullut, että saksalainen tenori oli tulossa. Tieto tarkoitti Trochlillia, jonka kanssa välikirja oli tehtävä. Mutta kirjeistä nähdään, kuinka ensin huhujen ja sitte yhä selvempien sanomien kautta Bergbom-sisarukset saavat tietää, että Trochlil ei tulekaan. Se oli "ukkosen isku". Mutta väsymättömästi Emilie pommittaa Hrimalya yhä uusilla kirjeillä vaatien, että hän sittekin hankkisi tenorin ja samalla aikaa hän kehottaa Bergholmia ja — miltei epätoivoisesti — Kalliotakin (!) tiedustelemaan tuota ikävöityä laulajaa. Sillä Emilie ei uskalla mitenkään alottaa uutta näytäntökautta Ericssonin kanssa — edellisen tuottama kokemus oli näet ollut liiaksi tuskallinen. Kaikki näyttää jo menetetyltä, kun eräänä iltana Hrimalyn sähkösanoma tulee: "ottaisitteko" j.n.e., johon on paikalla vastattava — ja Emilie ja rva Heurlin yhdessä päättävät: otamme! Ja päätös oli kaikin puolin onnellinen, sillä laulaja, joka näin, niin sanoaksemme, viime näytöksessä nimettömänä astui näyttämölle, oli se tenori, joka Suomalaisen oopperan jäsenenä ennen pitkää oli saava yleisömme täyden suosion ja joka oli tänne jäävä lähes neljäksi vuodeksi — tsekkiläinen Josef Navrátil. — Vähäpätöisemmistä aiheista kuin Emilie ja Kaarlo Bergbomin kirjeenvaihdosta kesällä 1875 on huvinäytelmiä sepitetty!
Vielä on katsaus luotava laulutaiteilijoittemme kesään. — Jo toukokuun lopulla kerrottiin sanomissa eräitten oopperaseurueen jäsenten päättäneen tehdä kiertomatkan sisämaahan esittääkseen kohtauksia eri oopperoista, ja näytäntöjen päätyttyä Helsingissä Strömer-sisarukset sekä Achté ja Bergholm lähtivätkin liikkeelle. Heidän aikomuksensa oli käydä Kuopiossa ja Joensuussakin, johon kauppiaat H. ja P. Parviainen olivat tarjonneet heille vapaan matkan höyrylaivallaan ja jossa nti Svärd oli luvannut teatterisalinsa maksutta käytettäväksi. Kesäkuun alkupuolella kuopiolaiset saivatkin ihastuksekseen nauttia näytännöistä, joissa esitettiin kohtauksia Normasta, Fra Diavolosta ja Luciasta, jota paitse Emmy Strömer toimeenpani laulajaiset Kuopion avarassa teatterissa. Sanomattakin ymmärtää, että etevien taiteilijain esityksiä palkittiin mitä innokkaimmilla suosionosotuksilla, vaikkei yleisöä joka ilta riittänytkään huoneen täydeltä. Jopa kutsuivat kaupunkilaiset harvinaiset vieraat pitoihinkin seurahuoneelle ja läänin kuvernööri esitti heidän maljansa tunnustaen todeksi, että "Väinämöisen kanteleita vielä tehdään uusia". Samassa tilaisuudessa kauppias Rissanen puhui Bergbomin kunniaksi, jota aina muistettiin teatterijuhlissa, huolimatta siitä oliko hän saapuvilla vai ei. — Kuopiosta seurue matkusti Savonlinnan kautta Joensuuhun esiintyäkseen siellä kolmena iltana.
Tältä matkalta palasi pikku seurue Helsinkiin, jossa sillä välin Emmy Strömerin ja Achtén kuuluutus avioliittoon oli tapahtunut. Yksinkertaiset "aamupäivähäät", jotka morsiamen äiti ja Emilie Bergbom olivat valmistaneet, vietettiin sitten 30 p. kesäk. tri Sanmarkin huoneustossa Elisabetinkadun varrella n:o 13. Vihkimisen toimitti sulhasen lanko rovasti Osk. Grönholm. Bergbom ja Wahlström olivat sulhaspoikina sekä neidit Sofie Strömer ja Sigrid Chrons morsiusneitosina. Iltapäivällä lähti nuori pari höyrylaivalla Orrbyhyn Porvoon saaristossa, viettääkseen siellä kesänsä.
Elis Duncker, joka ei ollut yhtynyt toisten kiertomatkaan, antoi omin päinsä 31/7, se on Savonlinnan 400-vuotisjuhlan jälkeisenä päivänä, aamupäivä-laulajaiset siinä osassa vanhaa linnaa ("bastion Dick"), jossa juhlatanssiaiset olivat kestäneet samaan aamuun saakka. Kuopiossa hän lauloi 3/8 N. Kiljanderin avustamana ja syksyllä muuallakin, esim. Porissa, niinkuin jo tiedämme Vilhon pahantuulisesta kirjeestä.
Ida Basilier palasi kotimaahan elokuun keskivaiheilla, tullen ensin Helsinkiin. Siellä hän 22/8 sulasta ihmisrakkaudesta antoi mielisairaitten Lapvikin sairaalassa kuulla helkkyäänensä suloutta ja hetken tuta lempeän sopusoinnun hivelyä, jota he enimmän elämässä kaipaavat. Sen jälkeen laulajatar lähti pitkälle konserttimatkalle, jolla hän pianotaiteilijan nti Ina Forsténin seuraamana kiersi koko Suomen niemen laulaen useimmissa kaupungeissa (ja maaseudullakin, niinkuin Kalajoella).
Paitse näitä suomalaisella näyttämöllä jo esiintyneitä laulajakykyjä antoivat tänä kesänä eri paikkakunnilla laulajaisia erinäiset toisetkin, jotka pian olivat vuorostaan esiytyvät oopperassa. Niin nti Naëmi Ingman, jonka nimi jo ennen on tässä luvussa mainittu, ja niin neidit Mathilda Lagermarck ja Hortense Synnerberg.