Kaksi kertaa annettiin seuraavat koko illan näytelmät: Angelo, Kylänheittiö, Hellät sukulaiset, Maantien varrella ja Don Pasquale. Viimemainitun, Donizettin oopperan, joka toukokuulla oli esitetty Helsingissä Ida Basilier Normana, suoritti nyt "pikku ooppera". Nimiroolissa esiintyi niinkuin ennen Pesonen ja Ernestona Himberg, mutta uusia olivat Anni Hacklin — Norina ja Kahra[127] — Malatesta. Ensi ilta 30/8 tuotti 512 mk — suurin tulo koko aikana; toinen 294. Hellissä sukulaisissa näytteli toisella kerralla, Vilhon pahoinvoinnin tähden, nuori näyttelijänalku Anton Kivinen[128] Schumrichin osaa ja onnistui hän huolimatta riittämättömistä opinnoistaan jotenkin hyvin.

Yhden kerran esitettiin vain kaksi koko illan kappaletta, nimittäin Kultaristi ja Sirkka, joka jälkimäinen veti enemmän väkeä kuin Rosvot vähän ennen. — Vielä on ohjelmistoon nähden merkittävä, että Raatimiehen tytär täällä meni toisen kerran, Turussa kun sitä ei oltu katsottu voitavan toistamiseen esittää. — Paitse Don Pasqualea esitti "pikku ooppera" Noita-ampujan toisen näytöksen ensi kuvaelman ja Jeannetten häät, puhumatta Laululintusesta ja 2-osaisesta alkuteoksesta Kallaveden rannalla (ensi ilta 31/7), johon oli sovitettu sarja kansanlauluja. Vaatimaton kappale oli syntynyt niin että Törmänen Bergbomin neuvojen mukaan oli laulunäytelmäksi muodostanut erään Aukusti Korhosen laatiman pikkunäytelmä-luonnoksen.

Tulot Kuopiossa tekivät yhteensä 7,670:94 mk, joten siis keskimäärin saatiin 285 mk. illalta.

Täältä muutettiin Jyväskylään, jossa annettiin 16 näytäntöä, ensimäinen — Sirkka — 30/9 ja viimeinen — Maria Tudor — 5/11. Ohjelmiston järjestäminen uudessa olopaikassa oli vaikea useista syistä. Laulukyvyt olivat jo syyskuun alussa Kuopiosta matkustaneet Helsinkiin ollakseen mukana oopperanäytännöissä, Ida Aalberg oli Dresdenissä, Lundahl toivottomasti sairas (lääkärin neuvosta hänet toimitettiin Helsinkiin sairaalaan) ja Vilhonkin kivuloisuus rajoitti rajoittamistaan hänen työkykyään. Lisäksi tuli näyttämön ahtaus, jota Vilho syytti rintatautinsa pahentumisestakin: usein olivat kynttilät sammumaisillaan ilman turmeltumisesta. Kumminkin täällä esitettiin paitse jo mainituita seuraavat suuret näytelmät: Daniel Hjort kolme kertaa (yhteensä 923:25 mk. — Kuopiossa 843), Angelo, Rosvot (tuotti kahtena iltana yhteensä 588 mk. — Kuopiossa kolmena alle 450), Hellät sukulaiset ja Maantien varrella kukin kaksi kertaa ja Nummisuutarit yhden kerran. —

Kirjeistä päättäen Vilho jatkoi tointaan niin kauvan kun seurue viipyi Jyväskylässä ja hän näyttelikin vielä 25/10, kun Nummisuutarit annettiin; mutta sen jälkeen hän tunsi voimansa olevan lopussa. Toverien lähtiessä uuteen olopaikkaan, Haminaan, Vilhon täytyi erota heistä ja hän matkusti Turkuun. Häntä oli näet neuvottu käyttämään siellä olevaa tri Krohnin johtamaa "oivallista voimistelulaitosta". Sieltä hän marraskuulla ilmoitti Bergbomille lääkärin sanoneen, että "kumpikin hänen keuhkonkärkensä oli taudin koskettama".

Haminassa Suomalaisella teatterilla oli vanha ystävä, Otto Florell, jolta voitiin odottaa apua. Hänelle Bergbom kirjoitti 4/11 ja pyysi, että hän neuvoilla ja teoilla avustaisi Kalliota ja Glantzia, jotka Vilhon sairauden aikana täyttävät tämän tehtävät. "Ja vielä enemmänkin! Ottaisitko itse taikka jonkun toisen kautta hoitaaksesi kassaa, se on nostaaksesi joka illan tulot ja suorittaaksesi laskut?" Florell tietysti suostui. Toisessa kirjeessä Bergbom suosittelee nti Hacklinia Florellille ja hänen vaimolleen. "Näiden rivien tuoja on signora Anni Hacklin, puhenäyttämön primadonna. Ehkä Emmy voisi antaa hänelle joitakuita tunteja viikossa. Hänellä on hyvin kaunis ääni ja luonnollisen musikaalinen esitystapa. Hänet otettiin tänne Helsinkiin, jotta hän koettaisi laulaa Zerlinaa (Don Juanissa), mutta Holmin sairaus teki aikeen tyhjäksi." Bergbomin oma matka Haminaan oli myöhästynyt, mutta luvaten pian tulla hän uudistaa pyyntönsä: "Ole siksi hyväntahtoisesti joukkoni kaitselmus ja tuki."

Ohjelmisto oli pääasiassa sama kuin lähinnä edellisillä paikkakunnilla. Kumminkin esitettiin kaksi uuttakin kappaletta: A. Belotin 3-näytöksinen näytelmä Sarah Multon (ensi ilta 29/11) ja Törmäsen suomentama Bayardin ja Vanderburchin 2-näytöksinen huvinäytelmä Parisin veitikka (ensi ilta 13/11). Jälkimäisen nimiroolissa esiintyi nti Avellan, joka myöskin näytteli kaksi kertaa Leaa. Daniel Hjortista annettiin täällä vain toinen näytös ja Nummisuutareista ensimäinen. — Ensimäinen näytäntö oli 10/11, viimeinen 15/12; näytäntöjen koko luku 16.

Ylipäätään menestys oli hyvänlainen. Tulot ja menot, Florell kirjoittaa, olisivat vastanneet toisiansa, jollei Jyväskylän vaillinkia olisi täytetty Haminassa. Kavaluus ja rakkaus meni kaksi kertaa "varsin kunnioitettavasti, mikäli voimat riittivät". Nti Avellan näytteli lady Milfordia. "Hacklin yleisön suosikki laulettuaan Kallaveden rannalla. Kiltti tyttö ansaitsisi palkankorotusta." — Kahdessa kirjeessä Morgonbladetiin kerrottiin teatterin käynnistä:

Kirjoittaja sanoo kuulleensa talonpoikien käräjätalon pihalla ja eteisessä tekevän toisilleen selkoa näytellyistä kappaleista ja päättää siitä, että teatteriin käytetyt varat meillä eivät ole turhaan tuhlattuja, kun vain katsotaan että yleisöä ei pilata samalla kun näyttämö luo sitä itselleen. — Haminalainen ohjelmisto todistaa mikä runsas työ seurueen jäsenillä on suoritettavana, varsinkin kun ajattelee kesäloman lyhyyttä. Esiintyä kolme kertaa viikossa, melkein joka kerta uusissa rooleissa, ei ole leikintekoa, mutta epäilemättä hyvä koulu nuorille näyttelijöille, joista moni ansaitsee tämän nimen samalla kun kaikki kaunistavat vaivaloista uranaukausijatointaan kiitettävällä ahkeruudella ja ilahuttavalla edistyksellä. Ei tarvinnut nähdä muuta kuin Leaa, nti Avellan nimiroolissa, huomatakseen mitä teatterilta nyt voi odottaa, joskin kaipasi Vilhon klassillista Sakeusta, miten hyvin Leino — tuo monen erilaisen tyypin ja niiden joukossa Nummisuutarien Eskon oivallinen esittäjä — täyttikin vaikean tehtävän; taikka nähtäköön rva Aspegren Katrina tavatessaan poikansa synkässä yökohtauksessa, taikka Kallion koomilliset henkilöt j.n.e. —— Teatterin ystävät toimeenpanivat viimeisen näytännön jälkeen pienet läksiäispidot näyttelijöille, jotka 16/12 lähtivät Turkuun.

* * * * *