Minä vastasin: — Kyllä, kerran, kun olin niin vihainen, että sairastuin. Mutta silloin olin minä väärässä.
— Mutta pikku ystäväni, sanoi Maija, silloinhan sinä olet kohdellut häntä varsin väärin, sinun täytyy muuttaa menettelytapaasi ja suoda anteeksi, että olen antanut sinulle niin tuhmia neuvoja. Sitten hän läksi, jättäen minut istumaan siihen.
Kuulen nyt raskaita, jymähtäviä askeleita poikki suojaman lattian. Sieltä tulee Jaakko lankoni. Nyt hän seisoo tuossa kuistikon ovella, leveänä ja komeana kuninkaallisen hirvenpään alla, jonka hän itse on kaatanut omalta maaltaan. Hän tirkistää nauraen minuun nähdäkseen, ymmärränkö hänen tarkoituksensa, kun hän jymyää niin kovasti.
— Hirveästipä sinä tömistätkin, sanon minä.
— Vielä mitä, vastaa hän, ei tämä ole mitään sen rinnalla, kun sinä tömistelit suurilla koulutyttökengilläsi, minun sulhasmiehenä istuessani Maijan luona hänen huoneessaan, kun sinut lähetettiin kutsumaan meitä päivälliselle. En milloinkaan unhota kuinka sinä siten veit meidät taas maan päälle ja jäähdytit meitä. Sinä olet aina ollut hyvä ja hienotunteinen tyttö, Kamilla. No, mitä sinä muuten hommaat? Odotat miestäsi? Hän tulee kai juhannukseksi, luullakseni. Saat nähdä, että saat vastauksen häneltä tämänpäiväisessä postissa.
— Olisipa hän tuhma, ellei tulisi, vastaan minä ja vertaan, uudelleen kateutta tuntien, Jaakon ahavoituneita kasvoja ja karaistua ruumista Erikin piirteisiin, jotka, vaikkakin voimakkaat, muistuttavat kirjoitusmiehen työstä ja kaupunkielämän jännityksestä.
— Niinpä kylläkin, vastaa Jaakko. Eikö pikku rouvankin mielestä täällä voisi olla hyvä oleksia ja olla tyytyväinen ja terve?
Hän lausuu tämän erityisellä äänenpainolla, ja minusta tuntuu hän tarkoittavan Maijaa.
— Missä hän on? kysyy hän. Maija tulee samassa kuin kutsuttuna, ja minä tarkkaan heitä kun he neuvottelevat. He puhuvat iloisella äänellä, katsovat ystävällisesti toisiinsa ja lopuksi Jaakko suutelee Maijan kättä ja menee taas sisään.
— Toivoisin, että Erik olisi Jaakon näköinen, sanon minä. Hän on pelkkää terveyttä ja iloa.