— Tänä iltana on kokous Brattien luona, luulen että menen sinne, sanoi hän huolettomasti.
Garth ja muutamat hänen lähimmät hengenheimolaisensa kokoontuivat toistensa kodeissa joskus läheisiin kokouksiin. Gunnel ei ollut koskaan ollut mukana eikä ollut näyttänyt mitään harrastusta asiaan.
— Miksi sinä et pidä niitä koskaan täällä omassa kodissasi? kysyi hän nyt hieman ujona laiminlyömisestään tässä suhteessa ja saattoi Garthia eteiseen.
— Eikö sinulla olisi mitään sitä vastaan, että he tulisivat tänne? kysyi hän.
— Minun tähtenikö sinä et ole pyytänyt; heitä tänne?
Garth pani juuri päällystakkia ylleen eikä senvuoksi tarvinnut olla kuulevinaan hänen kysymystään. Mutta Gunnel ei hellittänyt niin pian. Hän pani kätensä Garthin olalle, niin että tämän täytyi kohdata hänen katseensa.
— Häpeätkö minua heidän edessään vai heitä minun edessäni? kysyi hän.
— En kumpaakaan.
— Miks'et sinä sitten ole pyytänyt heitä tänne?
— Enhän tiennyt, mitä pitäisit siitä.