— Ruhtinasko?! — huudahti tyttö.
— Niin, ruhtinas, joka saapui tänne asioissa.
Tyttö istui hiljaa, mutta kysyi sitte epäröiden:
— Te olette Varmaankin ruhtinas Oskarin vieraana?
— En, en. Minä olen ruhtinaan palveluksessa, seuraan häntä aina. Ja lyhyen äänettömyyden jälkeen hän lisäsi:
— Minä olen ruhtinaan palvelija ja samalla hänen lähin ystävänsä.
Varmaankin tuo on ruhtinaan sihteeri, ajatteli tyttö. Hän kyllä tiesi, että ylhäisillä herroilla tavallisesti on sihteerinsä. Ei hän muuten Voinut tietää, mitä kaikkia toimia ruhtinaalla saattoi olla. Mutta hän tunsi itsensä iloiseksi siitä, että uusi tuttavansa ei ollut ruhtinaan vieras. Hän ei itsekään tietänyt miksi, mutta tuo ilahutti häntä.
— Onko ruhtinas nuori? — kysyi hän.
Przyjemski epäröi hetkisen, mutta vastasi sitte hymyillen, joka tuntui vähän kummalliselta:
— Jaa ja ei, ikäänsä nähden hän ei ole kovinkaan vanha, mutta on paljon kokenut.