"Voi Cineas", vastasi Isaak, "minä tahdon viipyä täällä niin kauan kuin te pidätätte minua lähtemästä; mutta jos sinä kerta sanot, että minä olen vapaa, minun täytyy mennä."
"Etkö sinä viipyisi täällä vapaana?"
"Ei hetkeäkään."
"Etkö edes Labeon tähden?"
"On toinen, jota minä rakastan enemmän kuin Labeota."
"Kuinka! onko sinulla sukulaisia?"
"Israel!" huudahti Isaak syvästi liikutettuna; "isänmaa, kansakuntani; niitä minä rakastan ennen kaikkia, — niitten hyväksi minä ilolla uhraan henkeni."
"Israel", lausui Cineas surullisesti; "etkö sinä tiedä, että maanmiehesi kaikkialta perääntyvät Roman armeijain edestä?"
"Juuri sentähden minä tahdon yhdistyä heihin"
"Jos sinä sen teet, elämäsi ei kestäne kuukauttakaan."