"Kuulkaahan, Else, tulkaa vähän tänne!"
Tyttö käännähti; mutta hänen kasvonsa kirkastuivat, kun rehtori sanoi:
"Minä olen tilannut täksi illaksi kuusi rekeä. Onko teillä ja Grethellä halua lähteä mukaan kuutamoretkelle metsään?"
"Kyllä, monet kiitokset!" Else niiasi iloisesti hämmästyneenä. "Sen teen hirveän mielelläni."
Rehtori hymyili vienosti nähdessään, kuinka nopeasti nainen muuttui lapseksi, ja hän huusi tytön jälkeen, kun tämä jo oli kaukana käytävässä: "Tulkaa siis kello kahdeksalta!"
"Kyllä, hyvin kernaasti!"
Else oli vähällä juosta kumoon herra Knudsenin, laulunopettajan, mutta tämä kietaisi käsivartensa hänen vyötäisilleen ja ennenkuin Else oikein oli käsittänyt, mitä oli tapahtunut, oli hän painanut suudelman hänen huulilleen ja rientänyt eteenpäin. Else joutui kovin hämilleen. Oliko se todella mahdollista? Ja vielä opettaja! Kuinka hän rohkeni? Else veti nenäliinansa taskustaan ja hyökkäsi keittiöön, missä hän sysäsi erään monista palvelijattarista sivulle.
"Minä tahtoisin hiukan vettä."
"No, hyväinen aika, minä en suinkaan tahdo sitä estää."
Else huuhtoi suutansa ja hieroi hieromistaan huuliansa nenäliinallaan.