— Hei, — sanoi Gust, — jotain on hullusti siellä.
— Minä tapan sen saatanan — rääkkyi Joszi ryntäen paikalle.
Aivan typeränä ja tollottaen seisoi Menzel lattialla.
— Mitä nyt, — sammalsi hän äärimäisen juopuneella äänellä katsellen vaikeroivaa Fannia. — Silmänräpäyksessä olivat eri seurat hajallaan rientäen onnettomuuspaikalle.
— Hei, Joszi, auta, kiireesti! — Gustin ääni raikui selvänä ja kirkkaana kuumassa, vaikenevassa huoneessa.
Mutta Milada oli jo kumartunut Fanchonin yli nostaen hänen päänsä ylös. Miten Fanni oli kalpea! — Suu oli kouristuksentapaisesti pusertunut kiinni.
Nuori lääketieteen ylioppilas polvistui painaen vaalean, lyhyeksi leikatun pörröpäänsä heikosti hengittävän tytön rinnalle.
— Onko tyttö ollut sairas, — kysyi hän katsahtaen ylös.
— Mitä vielä. On sikahumalassa, — sanoi Miller raivoovalla katseella. —
Milada kysyi tytöiltä, jotka puoliääneen kuiskivat keskenään.