Ja muita täänkaltaisia epämukavia kyselyjä sateli.
Vavisten, sanattomana kuin teossa kiinni saatu suuri pahantekijä, seisoi Miller tutkintoa pitävän edessä.
— Tiesinhän sen, — ajatteli Miller, — kaikki raukee ylitseni, nyt se on tapahtunut, — nyt se on tapahtunut! Poliisit, — oikeudenkäynti, — sanomalehti-kirjoitukset, — vankila, — ja ikuinen yö… Nämät mielikuvat pyörivät Millerin päässä, kun Milada saapui äkäten heti, millainen oli asema.
Ennen kaikkea pistettiin Rosina ja eräs heiluvalettinen Anna, joka oli lainattu Zimmermannilta, hiilisäiliöön. Leski taas hävisi keittäjättären apulaisena kellarikerroshuoneustoon. Sitten Binen yhä raivotessa juopon käheällä äänellä, viskaten tuolin viinipulloille ja laseille, läksi Milada pelastamaan Millerin, joka sammuvin katsein vilkutti hänelle. Äänellä, jossa kaikui täysin horjumaton varmuus nöyryyden sävyssä, selitti Milada kaikki Bineä koskevat asianhaarat.
Hän lupasi heti paikalla tuoda kaikkien tyttöjen todistukset, näytti Binen virheettömässä kunnossa olevien asiapapereitten ohella muitakin poliisikamarista saatuja kirjoja, — sekä talossa pidettyjen viimeisten tarkastusten pöytäkirja-otteet ja ilmoitustensa vakuudeksi hän turvautui herra Teobald Sucherin nimeen, joka perustamisesta saakka oli ollut salin asioitten valvoja.
Itsestään oli selvä, että armollinen rouva oli valmis heti sulkemaan salinsa herra komisariuksen käskystä, kunnes seikkaperäisempi tutkimus olisi selvittänyt liikkeen säännönmukaisuuden.
Komisarius vastasi kyllä luopuvansa siitä, koska oli saanut riittävät selitykset. Ainoastaan tuo juopunut olento tuossa näkyi ansaitsevan putkaan viemisen. Muuten täyttääkseen tunnollisesti tehtävänsä, saapuisi hän läheisinä päivinä…
Sitten hän pujahti varalla pidettyyn päällystakkiinsa…
Milada vaihtoi silmäyksen Millerin kanssa jättäen tuolle huokaavalle velvollisuuden suorittaa viimeiset muodollisuudet.
Porttivahdinrouvan avulla heitti hän raivoavan Binen päähän peitteen, laahaten hänet pois huoneesta.