— Miten te olette tullut tekemään näin raskaita syytöksiä erään ammattihaureutta harjoittavan naisen puolustukseksi? — Miten te olette sellaiseen ryhtynyt? — Nyt mustat rillit otettiin nenältä pois, ja kaksi ilkeää, vihreää silmää pisti päästä esiin, — te olette tehnyt mitä julkeimman syytöksen tunnettua, nuhteetonta miestä vastaan, syytöksen, jonka perusteet eräs katunainen on ladellut? Herraseni! Tekonne on jotensakin töykeä, se saattaa teidät tekemisiin rikoslain kanssa.
Gustin otsa oli tummanpunainen. Hän sammalsi:
— Herra hallitusneuvos, minun velvollisuuteni ihmisenä — — —.
— Loruja! Teidän velvollisuutenne nuorukaisena on ennen kaikkea olla pistämättä arvoisaa nokkaanne joka likalätäkköön. Ymmärrättekö? — Onko teillä mitään suhteita mainittuun naikkoseen? Onko hän sisarenne? Orpananneko?
Gust hätkähti. — Suvaitkaa. —
— Noh niin. Se yksin selittäisi tekonne lain edessä. Jos ei teillä ole laillista oikeutta ajaa katunaisen asiaa, miksi te sitten vaivaatte meitä käynneillänne? — Teidän ajattelemattomuutenne tulee vielä maksamaan teille kalliisti, sen takaan. — Tiedättekö te, että minulla on oikeus vangita teidät aiheettomasta sekaantumisesta viranomaisten toimintaan? Te uskallatte laatia ilmasta temmattujen, kovin epäilyttävistä lähteistä lähteneitten epäluulojen perusteella, joita ainoastaan käytetään porttoloissa, virallisen syytöksen? Te sekaannutte porttolakävijän sangen arveluttavalla oikeudella virkamiesten tehtäviin ja rohkenette puhua poliisilaitoksessa tapahtuneista väärinkäytöksistä ja mielivaltaisista teoista, joita pitäisi saattaa lain rangaistuksen alaisiksi… Hm! Te olette jotensakin rohkea! — Hallitusneuvos takoi nenäänsä ja huiski kädellään. —
— Herra hallitusneuvos, minä olen yliopistollinen kansalainen — — —
— Minä vakuutan, että te tällaisten temppujen jälkeen ette siksi enää jää, — sanoi byrokraatti kuivasti. — Istukaa te siivosti koulupenkillänne, herra, se on teidän tehtävänne! Ja älkää vetelehtikö porttoloissa! Älkääkä sekaantuko kaikenlaisiin naikkosiin, ja älkää pistäkö itseänne kaikkiin läpiin, jos teidän yliopistollinen arvonne on jostain merkityksestä.
— Herra hallitusneuvos…
— Noh, pitäkää suunne kiinni! — Asianomainen naikkonen joutuu tämän luontoisia asioita käsittelevien viranomaisten kuritettavaksi. Tiedättekö, mitä merkitsee asettua tuollaisten olijoitten ilmeiseksi suojelijaksi? — Kiittäkää nuoruuttanne ja siitä johtuvaa poikamaisuuttanne, ett'en pistätä teitä heti lukkojen taa rikokseen osallisena! — — — Ei sanaakaan tästä enää. Minä en kaipaa laajempia selvittelyjä. —