Ensin hän voitti tyttöjen luoton hyväntahtoiselta näyttävällä toveruudellaan, sitten hän piti ne lujasti järjestelmänsä uhreina. Se järjestelmä oli ne luokseen houkutellut ja sitten ne kietonut kuin hyvin taipuva ja vahva rautaverkko.
Hänellä oli alituisesti yksi tahi kaksi hyvin palveltua suosikkia, joilla oli rajaton valta. Tätä suosikkijärjestelmäänsä hän kutsui, Herra tiesi, mistä syystä, "turkkilaiseksi järjestelmäksi."
Spizzari oli hävytön ja raaka; hän ei häikäillyt käyttää peloittavassa määrässä emäntävaltaansa. Hän riisti taloon tulleilta tytöiltä tavarat ja arvo-esineet, pani kaikki välttämättömimmätkin vaatekappaleet lukon taa, estäen siten täydelleen tyttöjä pääsemästä ulkopuolella elävien ihmisten kanssa tekemisiin.
Hän tuki ja edisti kaikenlaisia juoruja, riitoja ja juonitteluja, hän noudatti säännöllistä urkkijajärjestelmää ja hänen onnistui aina hyvällä menestyksellä häiritä ja estää tyttöjen kesken syntyvää liian suurta sopua. Nelly oli harjoittanut monta vuotta valkoista naisorjakauppaa ja siten hän oli oppinut, että tuolta elävältä kauppatavaralta piti ensin ryöstää tahdonvapaus, jotta siitä voisi saada mahdollisimman suuren yli-arvon ja voiton.
Spizzarin hallituksen aikana kadotti Punatalo erikoisasemansa tällä alalla.
Se vajosi yhdellä iskulla.
Nelly ei voinut käyttää mitään, joka jollain tavalla vastasi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden peri-aatetta. Siksi hän harkitsematta kokosi ympärilleen kaikki ne, jotka nälkiintyneinä ja ilman pään suojaa mailmalla vaelsivat, kaikki, mitkä hänen kätyrinsä, vanha, käyristynyt, Nellyn murjooma juutalaisnainen, rouva Bacher hänelle luetteli tahi joita muutamat sakkipojat houkuttelivat Punataloon kahdesta guldenista pekkaan. Nämät olennot hän piti tavallisesti niin kauan luonaan, kuin hänellä oli tilaisuutta lyödä heistä rahaa, sillä ne olivat valmiit antautumaan vaikka mihin, mutta jos hän ei voinut niistä enää kultaa pusertaa, niin hän potkasi ne kadulle nyljettyinä ja alastomina. Spizzari oli huvittelevan mailman huonomaineisimpien ainesten ja sikamaisimman joukkion ystävä. Hän pakotti tyttönsä tekemään sellaista, jota nähdessään kurjimmatkin mäkimaijat inholla pakenivat.
Inhimillisyyden "höpsötyksistä" piti tietysti heti luopua Spizzarin laitokseen saavuttuaan.
Yllämainitun perusteella oli nykyinen Punatalon "neitijoukko" kokoonpantu mitä monenkarvaisimmista aineksista.
Siellä oli hierojia ja sirkusnaisia, alaltaan pois syöstyjä varietéenäyttelijättäreitä ja raiskattuja palvelustyttöjä, tylsiä porttoja ja mielenvikaisia perheen tyttöjä, jotka suutelivat "äitikultaansa" Spizzaria kädelle, ollen onnellisia, kunhan vaan saivat porttolassa tyydyttää rajattomia himojaan.