SIGRID.
Oi hyvä Jumala!—
LAITISKA.
Oi Jeesus Kristus,—sinä joka pois otat maailman synnit,—katso armollisesti meidän puoleemme kuin katsoit, ryövärin puoleen ristin puussa.—
POLIISI.
Soh, mars!—Minulla ei ole aikaa kuunnella vikinäänne.—(Sigrid ja poliisi pois).—Unohdin toisen asiani,—talon isäntä, on sanonut teidät ensikuusta ylös—sillä te olette pitänyt luvattomia hyyryläisiä luonanne!—(Laitinen on vaipunut alas, Oskar nauraa katkerasti).
HENNA.
Sigrid joutuikin poliisikamariin enkä minä.—Onko hän sitte vielä onnettomampi kuin minä?—
ROSA.
Äiti!