(Esirippu).
Viides Näytös.
Annetten huoneustossa.
1:nen KOHT.
Lilli nukkuu sohvalla.
ANNETTE.
Noh Herranen aika!—Tytöt ovat juosseet tiehensä ja jättäneet lapsen tuohon nukkumaan ja ikkunan auki. Ovatko ne hapsakat juosseet kadulle, ja kuka tietää vaikka olisivat vielä loikkineet ulos akkunasta hameet kellollaan?! (huutaa ikkunasta) Rosa!—Airi!—Noh, mitä minä näen? —Rosa seisoo ja kaakattaa tuolla porttikäytävässä laivatokka työmiesten kanssa.—Rosa, lähdetkö heti siitä kotiin! Äitisi tarvitsee apua, niin ett'ei sinulla ole aikaa porttikäytävissä lorvailla! Tallusta heti sisään!—Tänne olet mokoma jättänyt lapsenkin yksin nukkumaan.— (Rosa sisään). Siinä sitä nyt olet! Et ajattele yhtään äitiäsi, että vähän keventäisit hänen kuormaansa.—Isäsikin on vanha ja rintatautinen, ei se voi kunnolleen muuta, kuin hyyskänaluksia korjata ja siitä ei paljon apua lähde.—Veljesi on kuollut kurjan elämänsä takia. Toinen sisaresi on sairaalassa—ja toinen hulluinhuoneessa— ja veljesi on ollut kerran kiini näpistelystä—pitääkö sinunkin kulkea samaa surkeuden tietä?—Mene edes palvelukseen.—Minun luonani tässä saat ensin harjaantua ja sitten pääset sisäpiijaksi vaikka hienoon herrasväkeen.—Älä siinä peiliin tirkistä!—Ei siitäkään lähde muuta kuin harmia.—Soh, nyt olet antanut lapsen nukahtaa, ullaantuu se nyt kun kotiin kylmässä viedään.—Silläkin raukalla on riisin alkua.— Mitenkä Allan ja Saima jaksavat?
ROSA.
En tiedä!