En ole juovuksissa—en Siivonen. Mutta kun ihmisen sydän on niin täysi, että se tahtoo haljeta.—Oi jos minuakin armahdettaisiin!
SIIVONEN.
Manda lakkaa elämästä tuolla lailla.
MANDA.
Minä lakkaan, Siivonen, minä lakkaan. Mitä minä muitten ihmisten ilosta!
—Ei se ole minun osani ollut—ei—puolihassun ja vaivaisen—
SIIVONEN.
Ei Manda nyt sillä tavalla puhu. Hakee toisesta paikasta kortteerin.
MANDA.
Toisesta paikasta! Mistäpä sen saa? Ei kukaan minua huoli kanssansa asumaan.—Kadulle saan kuolla.