Jumala pannaan hautaan. Ja järki, nuoruus, kunto, hyve astukoon Jumalan tilalle.
Ja jumalan eläke riistettäköön laiskottelevilta papeilta ja kasvatettakoon sillä kaunista, kirkassilmäistä, rusoposkista lapsilaumaa, jonka hymyilevästä katseesta näkee, että se on iloisen rakkauden luoma!
Sinä nuori upseeri, sinä olet onnellinen, sinä saat nostattaa tämän tulevaisuuden unelman punaisen vallankumouslipun.
Tämä ajatus täyttää sinun sielusi niin suurella autuudella, ettet jaksa muistaa taantumuksen hirviöiden irvistäviä leukoja, jotka ahnaasti aukenevat pureskellakseen veristä ihmislihaa, jonka sykähtelevät hermosäikeet eivät kestä pitkien hampaiden pureskelemista.
Vaan perkeleen myrkyttämä ihmisliha rupesi vaivaamaan hallituksen vatsassa niin, että eräänä päivänä se itse oksensi sen ulos, hukkuen omiin haiseviin ulostuksiinsa.
Ja nuori upseeri muuttui ihanteeksi, joka elvyttää taistelevia läpi aikojen, niitä, jotka kauneutta ja hyvettä kannattavat.
Kuolemaan tuomittuna, tervehdimme sinua, ajatuksen vapaus!
Viaporissa käy keskiviikkona ankara taistelu. Santahaminaan lentävät vallankumouksellisten räjähtävän shrapnellit ja Santahaminasta hallitusmieliset ampuvat herkeämättä.
Nuoret vallankumous-upseerit eivät voi ihan säälittä ampua omia heimolaisiaan. He pitävät niitä taantumuksen pimittäminä uhreina eivätkä itsetietoisina hylkiöinä.
Santahaminassa on vangittu kaikki vallankumoukselliset. Heidän toverinsa Kuninkaansaarella eivät voi laskea selväksi Santahaminaa, sillä samassa kuolisivat vangitut kumoukselliset. Kuitenkin taantumuksen joukot ovat peloissaan. He pyytävät kahden tunnin aselepoa ja siihen suostutaan. Nuoret upseerit uskovat, että heidän oikeutettu asiansa innostuttaa kaikkia yhtymään heihin.