Jumalan, esivallan, lain
Juomari halventaapi,
Pyhintä pilkkaa, herjaa vain,
Valheeksi toden saapi.
Jos aiot olla onneton
Ajassa ja sen takaa,
Niin juo ja ole suruton
Ja synnin unta makaa!
Ei rikosta niin rietasta,
Johon ei viina kestä,
Ei onnea, ei autuutta,
Jost' ei poijes estä.
Viinalla vilja lopun saa,
Se kunnian on saasta,
Se terveyden teloittaa
Ja rakkauden raastaa.
Se vihamies on meidän vaan,
Se häijyin hävittäjä,
Häpeän tuova konna vaan,
Työvoimain menettäjä.
Se kukkaron on syöjä koi
Ja jyväsalvon rotta:
Rahamme helposti se voi
Pois meidän maasta ottaa.
Kun jyvät viljavuosina
Viinoina kurkkuun juodaan,
Niin katovuonna viljoja
Taas ulkomailta tuodaan.
Näin varat menee menoaan
Läpitse pannuin piippuin,
Ne kyllä ehtii tuhlaamaan.
Ne vaikka valuu tippuin.
Jokainen viinanpolttaja
On valtakunnan varas,
Maanpettäjä, kavaltaja,
Min palkaks nuora paras.
Jos rakkautta rinnassaan
Kell' on, hän käyköön pian
Suomesta viinat poistamaan,
Niin siunaus saadaan sijaan.