Ei paljon hyötyis viinatta
Perkele pauloillansa:
Jumalan sanan valossa
Vaeltais Suomen kansa.
Vaan vilja väärin käytetään,
Siit' tehdään kansan hauta:
Kun viinaksi se keitetään,
Niin ei se ketään auta.
Kun nälkä näppii, lainaamaan
Vain mennään laina-aittaan,
Köyhäinkin osa raastetaan —
Taas viikko elää taitaan;
Sen selvät suureks ihmeeksi
Niin monta kertaa näki,
Ett' itsensä myy orjaksi
Ehdollaan juoppoväki.
Se viinan, nälän orja on
Ja vihollisen viekkaan,
Ja lopuksi se onneton
Kaatuupi kalman miekkaan.
Ah, vältä viinaa, pakene
Himojen syötinpalaa!
Viisaatkin vietteleepi se,
Ja tyhmät tappaa salaa.
Tuo viina-epäjumala
Pidoissa tuodaan pöytään,
Kamareissa ja kaapeissa
Sitä palveltavaks löytään.
Ja jos ei viinaa tarjota,
Niin että vieraat vaipuu,
Ja kaljahankin kaadeta,
Niin harva tuohon taipuu.
Viinalla väet palkataan
Ja vieraat viivytetään,
Viinalla viikot aljetaan
Ja pyhät pyhitetään.
Ja lyhyesti lausuen:
Jos keltä viinaa puuttuu,
Jos ken sit' ei suo väellehen,
Niin kohta kaikki suuttuu.