Voi tapoja, mit taivuttaa
Myös sen, mi syntyy vasta
Ja himon valtaan vaivuttaa,
Vieroittaa Jumalasta!
Se miehuutena pidetään,
Kun kovin jaksaa juoda,
Siks kaikki siihen vietellään,
Ei selvän' olla suoda.
Kun isä armas lapsilleen
Ei veistä käteen anna,
Ett'ei he saisi toisilleen
Surmaksi haavaa panna;
Niin ei myös hyvä Herrakaan
Voi antaa viljavuotta,
Kun vilja viinaks laitetaan,
Mi kuolon kolkon tuottaa. — —
Mut turhaan aikaa tuhlaankin,
Kun koitan viinaa lastaa;
Ei sille mitään voikaan, min
Puolesta kansa vastaa.
Kuhunka kukin tottuupi,
Sen perii se ja pitää;
Jos lukeepi tai laulaaki,
Niin se vain nauraa sitä.
Vaan viinaan vieras nuori mies,
Sä oppia täst' ota,
Niin onnellinen on sun ties,
Ja voittoon päättyy sota.
Siis kilvoittele, taistele
Alati miehuisasti;
Siis viinaa älä maistele
Sun kuolinpäivääs asti!
III. SUOMENNOKSIA.
Minne?