Ja kodin pienen maailmaan
Tuo päivänpaistehen
Katsanto ystävällinen
Suurillen, pienillen.
Et veljes kuormaa halvempaa
Sä halveksia saa,
Sen raskaammaksi tehdä voit,
Voit myös sen huojentaa.
Jos kukan, jonka Luoja loi
Iloksi veljelles
Sä tallaat maahan, niin se ei
Sun ole hyväkses.
Kyyneltä, joka mielestäs
Turhasta syystä vaan
Vuotaapi, älä sittekään
Sit' ylenkatsokkaan!
Sä muista, miten Isäs on
Sua kohtaan ainiaan:
Hän hätäs tähden huolehtii,
Mi suur' ei olekkaan.
Ei halveksi Hän sitä, mi
Sinusta suuri on;
Ei ole turha asia
Herrasta arvoton.
Juopumuksen viheliäisyys.
Kussa on Kipu, vaiva onneton?
Kussa kurjuuden on maja?
Kussa hätä ilman raja?
Kussa tuska katkera?
Juopumuksen seurassa.
Kussa on Suru, murhe suunnaton.
Joka elon riemun ryöstää?
Siellä, kussa Herra syöstään
Istuimeltaan tahdotaan,
Väkijuomaa palvellaan.
Kussa on Tora? Kussa elohon
Sanat karvaat, raskas olo
Kuuluvat ja mieli nolo?
Siellä, kussa katala
Juopumus on vallalla.