SUOMELA
Te pappi ootte, muuten ehkä teidät tilille nuhteistanne pakottaisin! (Kuokkinaiselle:) Isäinne eestä häpeen totisesti!
KANIIKKI HORDINCH (karkaa ylös miekka paljaana:)
Nulikka, tahdon tapella sun kanssas'!
SUOMELA (nauraa röhisten:)
Kai emännöitsijäsi kanssa, niinhän? — Pois siianvartaas' tuppeen! Saarnaa sinä!
HENNEKIN
Voit olla oikeassa sinä Hordinch — Mut oikeammass' on tuo nuori herra. Ne siirtyi sankarjoukot sisämaahan ja siellä taistelevat vielä tänään. — Me nöyräniskat, jotka antauduimme, me kastettiin ja lyötiin ritareiksi, se totta on, jos mikään totta lienee! Puut pyhäin uhrilehtoin lyötiin kumoon, ja pyhät uhrilähteet häväistihin, mut Jumalat nuo ylhäiset jäi eloon. — Te ristin miehet julistatte vihaa, ja kostoa ain' neljänteenkin polveen. Niin myöskin suomalaisten Jumalien sai kostottaret hirmutehtäväkseen meit' töistä esi-isäin kuritella. — On mulla Kuokkinaisten pää ja aivot, muu tomu Auran kunniakalmistoissa.
Tuo, tohtor' Karpalanus, iskurautas! Oon varma, että lyöt sen vaikka mihin — et veren pisaraa saa minust' irti.
(Monet, Hennekinin kalvenneita kasvoja katsellen, huokaavat: "Voi kauheaa". Muuten vallitsee salissa kuolonhiljaisuus.)