— No annahan kun ensin katson!
Juuso antoi paketin Eupelle, joka alkoi sitä availla sylissään.
— Kaksi silkkiä! Voi kuinka kauniit! Voi kuinka kauniit!
Euppe koetteli molempia.
— Nämä on varmaan hyvin kalliit? — Ja saali! Niin lämmin ja kaunis! — Ja helmet! Voi hyvänen aika! Minulla ei tähän asti olekaan ollut kunnon helmiä. — Mistä sinä nämä kaikki olet ostanut?
— Memelistä.
— Sormus! Kultaa! — Voi kulta rakas — Juuso! Kultasormus! — —
Mikko, mene sinä pois — ja paikalla — en minä voi kahta miestä ottaa!
Mikko meni, odottamatta toista käskyä. Tukala, hänen olikin ollut siinä istua. Juuso sanoi hänen jälkeensä:
— Tule aamulla meille, Mikko, niinkuin on puhuttu, ymmärrätkö?
— Ymmärrän, ymmärrän! Hyvästi vaan!