Juuso: Matsedän Jyri taas kääntää tuolla.
Mikko: On se tämä "Vesa" koko lintu menijäksi.
Juuso: Hyvä se on ja muuttuu tällaisilla reisuilla kuin omahiseksi. Olisi hänellekin annettava osansa ryypyistä. Niin se lentää nytkin kotiin päin, että parta viuhkaa.
Jere: Illalla on luultavasti tanssit. Eihän nyt kukaan pääse verkoille.
Tuulta lisää vain yhä!
Juttelujensa aikana olivat pojat ennättäneet jo maan varjoon, laineettomaan veteen.
Juuso ja Jere seisoivat keulakannella kädet taskuihin työnnettyinä ja tähystelevät.
Mikko pitää perää.
Juuso: Mutta täältähän purjehtii haapio toisensa perään meitä vastaan. Toisenkylän haapioita. Kaikki täydessä kuormassa, minkä suinkin sietävät. Mikko hoi! Ohjaapas vähän ylemmä, noita haapioita kohti, mennään katsomaan mitä niillä on.
Lähelle päästyä nähtiin, että haapiot ovat täynnä, minkä kantavat, säkkejä.
— Mitä teillä on säkeissä? huusi Juuso eräälle ja sai vastaukseksi: