Hän katseli onnellisena ulos ikkunasta.
Ikkunalaudalla kukki punainen verenpisara.
Valkoiset matalat ikkunaverhot olivat syrjään lykätyt.
Ikkunan takana kukki omenapuu.
Anna-Marja työnsi ikkunan auki.
Lämmin kevättuuli henkäili sieltä sisään.
Ikkunan takana, miltei käden ulottuvilla keinui tuulessa auringon huikaisevasti valaisema valkean punertavia kukkia täynnä oleva omenapuun oksa, ja kauempana ja toinen toisiaan ylempänä ja edempänä toisia ja toisia, kaikki täynnä kukkia, joista silloin tällöin irtaantui iso terälehti, joka alkoi leijailla alas nurmelle, jossa niitä jo oli kirjavanaan.
Pihan takana oli rakennuksia. Niiden yli näkyi naapurin kukkivia omenapuita, kattoja ja savupiippuja ja niiden takana vihertävälle kimalteleva meri ja lakea, syvä taivas, jolla vaelsi idästä länteen kulkeva valkea yksinäinen pilvi.
VIII luku.