Täällä metsän ja järven ympäröimällä yksinäisellä Lammin tilalla nukkui hän viimein 19 p:nä maaliskuuta 1884 kuolemaan koko Suomen kansan siunaamana.
Hän oli silloin lähes 82 vuotta vanha.
Yhdessä niistä juhlista, joita Suomen pääkaupungissa huhtikuussa v. 1882 vietettiin Elias Lönnrotin 80:ntenä syntymäpäivänä, lausui Z. Topelius puheessaan juhlavieraalle seuraavat sanat:
"Niin kuka kysyi 50 vuotta sitten nuorta, tuntematonta tohtoria, joka silloin kuljeksi salomailla köyhissä pirteissä kirjoittamassa muistiin katoovia lauluja. Nyt ymmärrämme hänen matkojensa tarkotuksen, nyt ei ole sitä koulupoikaa, tuskinpa paimentyttöäkään, joka ei tavailisi hänen nimeään, ei ole mitään niin rakastettua nimeä koko maassamme!"
Ehkäpä Lönnrot silloin muistellessaan kauan sitten kuluneita aikoja itsekseen ajatteli: "Hyvässä Laukossa kysyttiin minua 50 vuotta sitten, siellä ymmärrettiin matkojeni tarkotus!"
Että Elias Lönnrot syvästi tunsi ja mielellään tunnusti olevansa kiitollisuuden velassa professori Törngrenille ja hänen puolisolleen selviää tästä kertomuksesta Lönnrotin onnellisimmasta nuoruuden ajasta. Elias Lönnrotin kanssa yhtyy varmaankin Suomen kansa säilyttämään molempien muistoa rakkaana ja kunnioitettuna.
VIITESELITYKSET:
[1] Nyt jo kuollut kommissioonimaamittari Hämeen läänissä Samuli Saurén, syntynyt samana vuonna kun Lönnrot (1802). Saurén tuli ylioppilaaksi joulukuussa 1821, ja kuului uusmaalaiseen osakuntaan.