"Josu, Josu!"
Josu hengitti melkein kuorsaten.
"Mihin olet pannut tulitikut?"
Ei vastausta; nukkui kuin kivi.
"Makaavat illasta kuin raavaat ja sitte kuhnailevat puoli yöstä, Nukkukaa hölmöt…" Sukkasissa meni sihteeri ovelle ja siitä piirongin luo.
Josu heitti päältään peitteen, mutta hengitti raskaasti.
Kuinka hiljaa sai piirongin auki! Eivät narahtaneet saranat, ei kolahtanut laatikko kuin taitavat kädet koskettelivat. Nyt jo lukitsee oven; peitto pään yli tai tuho tulee tai surma syö.
Kuunvalossa luki sihteeri rahat:
"Yks, kaks, kolme, neljä … kymmenen."
Lukiessa putosi kolme seteliä lattialle, muristen hätiköimistään otti sihteeri ne jälleen ylös.