"Oliko se ensinkään täyttä totta?"
"Oli, tunnethan ett'en loruile. Taisit pitää pilaa ja jättää…"
"Älä veikkonen!" Simon ääni oli jo vakavampi. "Kyllä minä pyyntösi täytin."
"Siis vuokrasit huoneet…"
"Totta kai."
"Ja siinä oli se."
"Kalastajakadulla saat sopivat huoneet neljänkymmenen markan vuokralla kuussa. Ovatko mielestäsi liian kalliit?"
"Montako huoneita on?"
"Neljä; ne ovat kellarikerroksessa ja niissä on jo ennenkin ollut kauppaliike; niitä korjataan parhaallaan … olivat liian hikiset."
"En voi sanoa, että olisivat kalliit."