"Että vielä tavattiin! Minä olen monta kertaa ajatellut teitä; minä puhuin komisariuksellekin…"
"Kuka olisi viime syksynä uskonut, että täällä piti tavattaman? En ainakaan minä."
"Enkä minä, vaikka sata suuta olisi sitä vakuuttanut. Oletteko kauankin olleet täällä kauppamiehenä?"
"Parahiksi viikon."
"Vai viikon vasta… Olkaa hyvä ja punnitkaa minulle…" herra siristi silmiään … "puoli naulaa naatriota!"
"Naatriota; mitä se naatrio on?" Topias katsoi keltaisempaa silmää.
"Se on semmoista ainetta, joka palaa ainoastaan vedessä."
"Löytyykö semmoistakin ainetta?"
"Löytyy hyvinkin."
"Ei sitä meillä vaan ole."