Tyttö oli jo hyvin vakava… hyvitys alkoi riittää.
— Eikö ole lukua? Joko sitte olet Juuson kanssa…?
— En ole, keskeytti Maija tulisesti.
Pekkaan vakuutus vaikutti edullisesti. Hän sai samassa silmänräpäyksessä malttinsa takaisin, tuskin huomattava voiton riemu levisi kasvoille.
— Minulla on tänä kesänä toisen verran enemmän kauroja kylvössä, ja minä ajattelin, että ne kihlat sopisi, ostaa vielä ensi laskiaisenakin. Vai mitä sanot?!
Maija vaikeni hetkisen.
— Taitaa sopia, vastasi hän vihdoin. Tosin käytöksesi viime talvena harmitti minua…
— Ei puhetta siitä, keskeytti Pekka, ollaan hyvät jälleen. Ollaanko?
— No, jos ollaan.
Suuttumus Maijan silmissä suli samassa silmänräpäyksessä hellimmäksi ystävyydeksi.