"Mutta se minun täytyy sanoakin, että hän on tuottanut minulle iloa. Hän on sekä taitava että hyvätapainen. Ja somannäköinen hän on … niin, sen herra itse näkee."
Niin, Saccard'in mielestä oli hän kaunis tyttö, tuo hento kukkanen, joka oli kasvanut Parisin katukivillä.
"Ja nyt hän on naimaikäinen, ja on juuri tarjolla hyvä puoliso, kirjanpitäjän, naapurimme, poika. Mutta poika tahtoo päästä omaksi eläjäkseen ja vaatii 6,000 frangin myötäjäisiä. Se ei ole paljo, hän voisi yrittää varakkaampaakin tyttöä. Ja näettekös, minä menetin vaimoni neljä vuotta sitten ja hän jätti jälkeensä säästönsä, jotka hän oli kerännyt kyökkipiikana ollessaan, ymmärrättekö. Minulla on siis 4,000 frangia, mutta se ei ole 6,000, ja nuorella miehellä on kiire… Nathalie myöskin…"
"Niin, niin. Ei tämä ole niin kovin hauskaa, tahdon saada tästä lopun tavalla tai toisella."
Saccard keskeytti heidät uudestaan. Hän huomasi, ettei mies ollut kovin viisas, mutta kunniallinen ja rehellinen sekä tottunut sotilaskuriin. Muuten oli aivan riittävää, että heillä oli Carolinen suositus.
"Hyvä on, ystäväni; minä saan tulevaisuudessa sanomalehden toimittaakseni; pääsette toimituksen vahtimestariksi. Antakaa minulle osotteenne. Saatte aikanaan kuulla minusta."
Mutta Dejoie ei lähtenyt tiehensä. Hän jatkoi alakuloisena:
"Oikein kiltisti tehty teiltä, herra, ja minä otan paikan vastaan kiitollisuudella, sillä pitäähän minun tehdä työtä saatuani Nathalie'n naitetuksi. Mutta minulla oli toinen asia. Olen kuullut rouva Caroline'lta ja muiltakin, että herra pian alkaa suuren liikkeen ja että te tulette hankkimaan ystävillenne ja tuttavillenne suuren ansion. Jos herra olisi hyvä ja ajattelisi meitäkin ja luovuttaisi meille pari osaketta…"
Toisen kerran tämän päivän kuluessa tuli Saccard liikutetuksi ja nyt vielä enemmän kuin kreivittären kanssa puhellessaan. Tämä yksinkertainen mies, joka tuli hänen luokseen sou sou'lta haalittuine säästöineen, olihan hän sen joukon, sen suuren luottavan joukon edustaja, josta saadaan parhaimmat, lukuisimmat liiketuttavat, kiihkouskova joukko, joka antaa luottolaitokselle voittamattoman vahvuuden. Kun tämä kunnianmies tuli Saccard'in luokse, ennenkuin pankin olemassaolo oli julkisesti tunnettu, niin mitä tulisikaan tapahtumaan konttorin avaamisen jälkeen? Liikutettuna hymyili hän tälle ensimäiselle pikku liiketuttavalle; hän piti tapausta suuren menestyksen hyvänä enteenä.
"Hyvä, ystäväni, te saatte osakkeita."