"Koska vanhempani luultavasti ovat palanneet Ekepyyhyn, vastaan otan mielelläni teidän tarjoomuksenne, matkustaakseni edes niin kauaksi teidän seurassanne", vastasi Alpi, ja koottuaan tavaransa sekä heitettyänsä hyvästi kalastaja- ja talonpoikaisvaimo-joukolle, joka oli keräytynyt vaunujen ympärille näkemään "Salakuljettajan tytärtä", josta nyt oli tullut ylhäinen neiti, mutta joka kuitenkin näytti niin hyvältä ja kelpo tytöltä, matkustivat he takaisin kotiansa tohtori Edelstedt'in luona.
* * * * *
Jos hyppäämme parin vuoden yli, saamme nähdä Angela d'Osoglio'n valkeassa hääpuvussaan, myrttikruunu hiuksissa Alpi Elgenström'in onnellisena morsiamena.
Alpin sisaret, Alma ja Silja, jotka ovat olleet Angelan ensimmäisiä ystäviä, olivat nyt myöskin hänen morsiustyttöinänsä. Mutta häitä ei vietetty Italiassa, vaan Ruotsissa, sillä appivanhempiensa kuoltua oli kreivinna antanut Edelstedt'in houkutella itsensä hänen vaimonansa muuttamaan hänen pohjoiseen kotiinsa. Hän oli tosin vanhanpuoleinen mies, vaan ei kreivinnakaan niin nuori ollut, ja he soveltuivat niin hyvin toisillensa, että heidän avioliittonsa tuli erittäin onnelliseksi. Eleonore Edelstedt jäi ainaiseksi veljensä luokse; he olivat luvanneet toisillensa, ett'eivät he milloinkaan eriä, ja nyt kun Alpin vaimo oli Eleonoren paras ystävä, tuli hänen olonsa heidän kotonaan kaksinkerroin viehättäväksi. Alpi Elgenström'in korkokuva kaunisti hänen huonettansa; jäljennöksen marmorissa oli Angela saanut lahjaksi äidiltään, kun hän meni naimisiin. Hän ja hänen miehensä viettivät talvensa tavallisesti Roomassa, jossa hän työskenteli ahkeraan atelierissaan sekä voitti pian tunnetun nimen taiteilijain joukossa, kun Angela levitti hauskuutta kodissaan, josta pian tuli kokouspaikka kaikille merkittävimmille henkilöille taiteen ja kirjallisuuden maailmassa.
Kesällä he olivat usein Ekepyyssä taikka Edelstedt'in luona. Angela toi hauskuutta kaikkialle muassaan, minne hän vain tuli. Hänen suurista silmistään oli kadonnut mietiskelevä katse, sillä hän oli löytänyt haluttunsa: avun kaikissa suruissa, onnellisen kodin täällä maailmassa sekä toivon vielä onnellisemmasta, kun tämä elämä monine koettelemuksinensa oli loppunut. Tässä toivossa kasvattaa hän lapsiansakin, kahta poikaa ja kahta tytärtä, tervettä, eloisaa nelilehtistä, joka näyttää tulevan vanhempain iloksi vanhoina päivinä.