Kun teet jotakin, minkä harkittuasi katsot tehtäväksi, älä yhtään väisty sitä varten, ettei nähtäisi mitä teet, vaikka monet arvostelisivatkin sitä aivan toisin. Sillä jos teet jotakin väärin, jätä se työ, jos taas oikein, miksi pelkäisit väärin arvostelijoita?
XXXVI.
Samoinkuin lauselmat: on päivä, on yö, ovat varsin sopivia erittelyperusteita, mutta sopimattomia yhdistelyn pohjaksi, samoin myös itsellensä isomman palan valitseminen pidoissa saattaa olla sopivaa ruumiin kannalta, mutta on sopimatonta seuran yhteishengen ja häveliäisyyden noudattamisen kannalta. Kun siis olet jonkun vieraana, muista, ettet eteesi asetetuista ainoastaan näe ruumiille sopivia, vaan osoitat myös isännälle soveliasta huomaavaisuutta.
XXXVII.
Jos ryhdyt johonkin ylivoimaiseen tehtävään, niin sekä toimitat itsesi nolatuksi että menetät sen, minkä olisit voinut täyttää.
XXXVIII.
Niinkuin kävellessäsi varot astumasta naulaan tai nyrjäyttämästä jalkaasi, niin myös varo vahingoittamasta henkistä itseäsi. Ja jos joka työssä varomme tätä, sitä turvallisemmin ryhdymme toimeen.
XXXIX.
Omaisuuden mitta on itsekullakin ruumis samoinkuin jalka on kengän mitta. Jos siis tässä pysyt, säilytät mitan, mutta jos ylität, liu'ut välttämättä ikäänkuin kaltevaa pintaa pitkin. Niin on myös kengän laita, jos ylität jalan tarpeen: tulee ensin kultasaumainen kenkä, sitten purppurainen, sitten kivihelmillä koristettu, sillä kun kerran käy yli määrän, ei sillä enää ole ollenkaan rajaa.