WALTER. — Mathis on liian hyvä niitä roistoja kohtaan. Aikoja sitten hänen olisi pitänyt ajaa ne matkoihinsa.
CHRISTIAN. — Se, minkä te mulle kerrotte, minua kummastuttaa. En ole koskaan kuullut puhuttavan sanaakaan siitä.
HEINRICH. — Ette ole sattunut kuulemaan… Olisin luullut teidän tietävän sen paremmin kuin me.
CHRISTIAN. — En, ensikertaa minä sitä kuulen. (Catherine tulee).
X.
EDELLISET, CATHERINE.
CATHERINE. — Olin varma siitä että Lois oli jättänyt kyökin ikkunan auki. Turhaan häntä käskee panemaan ikkunat kiinni; ei se tyttö kuule mitään. Nyt ovat kaikki lasit rikki.
WALTER. — No! Rouva Mathis, tämä tyttö on nuori; hänen iällä on kaikenlaista päässä.
CATHERINE (istuutuen). — Fritz on ulkona, Christian, hän tahtoo puhutella teitä.
CHRISTIAN. — Fritz, santarmi?