Kokki selosti lyhyesti kaiken, mitä oli tapahtunut Delfinen lähdettyä Riosta. Hän kertoi sitäpaitsi, että kapteeni Holgersen oli muuttunut tykkänään toiseksi mieheksi. Hän oli nyt puuhaava ja toimelias.
— Mistä sinä, kokki, noita kauniita vuorililjoja olet saanut? kysyi
Kirsten.
— Niitä tuo joka aamu eräs herttainen rouva Smith, kun hän miehensä kanssa tulee huvilastaan kaupunkiin. Ruokatavarakauppias kuljettaa ne sitten tänne pantaviksi valokuvanne viereen.
— Nyt meidän on lähdettävä toimittamaan hiiliproomu Polestariin, jotta pääsemme jatkamaan matkaamme viimeistään ylihuomenna, määräsi Kirsten. — Minä, Magda, West ja »sisar» emme lähde Delfinestä, senhän ymmärrätte. Senvuoksi kiitän teitä, lordi Lakeford ja sinua Hildur, mutta myöskin senjorita Esmeraldaa ja Mr. Nelsonia kaikesta.
* * * * *
Lippu on liehunut Delfinen kahvelissa viimeiset kolme päivää kello kahdeksasta aamulla auringon laskuun.
— Annetaan Norjan lipun liehua, nyt kun kerran ollaan Norjassa. Onpa siitä aikaa, kun viimeksi saimme katsella sitä. Se oli Riossa. Joka kerta kuitenkin, kun se vedettiin liehumaan, ennusti se surua, ennustakoon nyt iloa. Ei kuitenkaan iloa ilman surua; nythän lähdemme Polestariin sanomaan jäähyväisiä. Näin tuumi Kirsten, astuessamme »luuppiin». Kirsten istui perätuhdolla, pitäen perää ja kokki ja minä soudimme. Matka ei ollut pitkä Delfinestä Polestariin. Kapteeni Holgersen ja Magda jäivät prikiin.
Ankkurin »hiivaus» oli käynnissä, kun nousimme Polestariin. Kun täällä oli vähän itketty ja syleilty, soudimme vähän matkaa tieltä pois. Polestarin potkuri rupesi sotkemaan vettä, laiva alkoi kulkea eteenpäin ja sen lippu, laskeutui kolme kertaa. Holgersen vastasi Delfinen lipulla.
Olemme maanneet neljä viikkoa Pernanbucossa. Täällä ei ole hätää mitään, päinvastoin. Kirsten tietää nyt koko jutun Halvorista ja hänen vaimostaan. Samaten tietävät viimeksimainitut Kirstenin olevan Delfinellä. Rouva Smith lähettää joka aamu kukkia Kirstenille ja Kirsten suutelee niitä. Mr. Smith hoitelee parhaansa mukaan Delfinen maallisia asioita. Kahden päivän perästä on Delfinen miehistö laivassa. Siihen kuuluu muutamia niistä, jotka tulivat prikillä Pernanbucoon. Suurin osa Riossa mönsträtyistä on kuollut sairaalassa pelkästä heikkoudesta. Näiden sijaan on viimein saatu uusia miehiä. Ensimmäistä perämiestä ei sen sijaan ole, jonkavuoksi minä kohoan ensimmäiseksi perämieheksi ja kapteeni Holgersenin täytyy itse hoitaa vahtivuoronsa.
Koitti lähtöpäivän aamu. Kirsten oli pirteä kuin delfiini, vaikkei yhtä pyöreä. Hän oli tullut ruskeaksi kuin intiaani. Juuri kun aioimme ruveta hiivaamaan ankkurikettinkiä sisään, saapui sivullemme komea neljän miehen soutama luuppi, jonka perää piti nainen.