Kun joimme salongissa kahvia Kirstenin kanssa, sanoi hän olevansa iloinen, että sai viettää joulunsa Delfinessä. Hän kertoi nähneensä unta…
Kuului äkkiä veneen töytäys laivan sivua vastaan. Kokki toi Magdan sisään ja kiiruhti reelingin luo. Luulimme kapteenin ja ensimmäisen perämiehen tulevan kotiin, minkä vuoksi minäkin menin ottamaan tulijoita vastaan.
— Heittäkää köysiportaat reelingin yli, että tässä pääsee laivaan, huusi naishenkilön käheä ääni.
Kokki aikoi juuri noudattaa huutajan kehoitusta, mutta katsahti sitä ennen minuun kysyvästi.
— Odota hiukan. Mitä tahdotte, senjora? kysyin.
— Hän ei ole senjora, vaan senjorita, vastasi soutumies.
— Ovatko kapteeni ja ensimmäinen perämies laivassa? kysyi nainen.
— Eivät ole, vastasi kokki.
— Valehtelet, he ovat varmasti laivassa, mutta makaavat joulukohmelossa. Heitä heti porras tänne, tai opetan sinut puhumaan totta.
— Te ette saa tulla tänne, sanoin, astuen reelingin luo.