— Kenellä on enemmän päänahkoja? Sam toisti ankarana. — Tässä on päänahka, joka on saatu tappelussa vihollisen kanssa, Tikka kohotti sen nähtäväksi, ja rohtomies ripusti sen riu'ussa riippuvan kilven reunaan.
— Tässä on yksi, joka on otettu vihollisten ylipäälliköltä, ja Kaleb kiinnitti sen kilpeen. — Ja tässä on toinen, joka on otettu vihollisten toiselta päälliköltä, ja Kaleb kiinnitti sen paikalleen. — Tässä on yksi, joka on otettu Sangerin suurelta ylimmäiseltä sotapäälliköltä ja tässä yksi boilerien ylipäälliköltä, ja vielä yksi tappelussa anastettu. Kuuden mainion soturin päänahat! Tämä on koko heimon ennätys, ja se on Pikku Majavan; sitä paitsi hän piirustaa kuvia, riipustaa runoja ja keittää ruokaa aika nätisti, ja minä sanon sen, että Pikku Majava jos kukaan sopii päälliköksi! Mitä sanovat muut? Ja kaikki huusivat yhteen ääneen: "Pikku Majava, huurraa!"
— Hau — hau — hau — hau — hau — pom, pom, pom!
— Onko kenelläkään sitä vastaan mitään sanottavaa?
— Minä — äh — alkoi Gui.
— niin sen pitää antaa päällikölle selkään, Sam jatkoi, ja Gui luopui vastaväitteestään, vaikka hän äidilleen kuiskasi: — Jos se olisi Charless, niin vetoa lyön, että kyllä minä näyttäisin.
Kaleb tempasi nyt peitteen kilven päältä, johon päänahat oli kiinnitetty, ja siinä näkyi Sangerin valkoinen puhveli ja sen päällä Pikku Majava. Sitten hän avasi vieressä olevan mytyn ja otti siitä upean säämiskästä ommellun sotapaidan, housut ja mokkasiinit, kaikki rimsutetut, helmin koristellut ja maalatut. Saryannin Kalebin johdolla tekemät. Ne puettiin sukkelaan uuden päällikön ylle; hänen sotalakkinsa, viimeisten urotöitten sulilla upeasti koristettuna, oli aivan valmiina; ja ylpeänä ja onnellisena näistä uusista kunnianosoituksista ja varsinkin haavoistaan Jan astui esiin. Kaleb katseli häntä isällistä ylpeyttä tuntien ja sanoi: — Minä huomasin, että sinussa oli oikea miehen alku sinä yönä kun sinä menit Garneyn haudalle, ja kun sinä kuljit Ison suon poikki, minä taas huomasin sen. Jan, sinä voit kulkea missä vain mies kulkemaan pääsee, ja tämä lause teki pojan onnen täydelliseksi. Kieltämättä hän nyt oli erätietouden laduilla. Hän koetti änkyttää jotakin tilaisuuteen soveliasta, kunnes Sam päästi hänet pulasta sanoen:
— Kolme hurraata ylimmälle sotapäällikölle! Ja kun menot olivat päättyneet, niin naisväki avasi korit ja kattoi juhlaruoat. Raften, joka oli ollut kovin hyvillään poikansa sujuvasta puhelahjasta, päätti taas kerran panna hänet lakia lukemaan, mutta käytti sitten kesken puheen porinaa hyväkseen ensimmäistä väliaikaa sanoakseen:
— Ph, äijät, teidän kahden viikon lomanne ja yhden viikon pidennys päättyi tänään kello kaksitoista. Puolentoista tunnin kuluttua ruokitaan siat.
Viiteselitykset: