— Entä mistä te olette?
— Bonnertonista, sanoi Jan.
— Tänäänkö tulleet? kysyi Kaleb epäilevällä äänellä.
— Ei sentään, alkoi Jan; mutta Sam, joka oli koettanut pysyä syrjässä peläten tulevansa tunnetuksi, huomasi avomielisen toverinsa liian pian antavan onkia asiat selville ja puhuvan itsensä pussiin ja puuttui nyt puheeseen:
— Nähkääs, herra Clark, me olemme tehneet metsään leirin ja tahtoisimme nyt kyhätä tiipiin asunnoksi. Meillä on kangasta ja meille kerrottiin, että te tiedätte tarkoin, kuinka sellainen on tehtävä.
— Kuka sanoi?
— Se vanha noita, joka asuu joen mutkassa.
— Missäs te nyt asutte?
— Tuota noin, sanoi Sam kiiruhtaen vastaamaan ennen Jania, jonka mutkatonta suoruutta hän pelkäsi, — me teimme totta puhuen tuolla metsässä wigwamin kuoresta, mutta se ei menestynyt.
— Kenen metsässä?