Kuljin porttien ohi, jotka vievät kuolon kaupunkiin.
Järjestyttiin surusaattoon. Muutamia punaisia lippuja aukoiltiin.
Elämän veripunainen vastalause hautuumaalla.
Menin lähemmäksi.
Surusaaton kulkiessa ohitseni, erotin nimen kirstunlevyltä.
Santa ratisi askelten alla. Joku puheli puoliääneen. Tuulenhenkäys liikutteli lippuja. Veriset kankaat tummenivat ja kultatupsut sammuivat. Surusaatto solui puistokäytävän varjoon.
KASVOT VASTEN KASVOJA.
"Minne menet?"
He seisoivat kahvilan edustalla ja sateli. Oli vielä varhainen aamupäivä.
"Minnekö menen? Niin, kuinka voin sen tietää?"
"Mitä tarkoitat?"